Changemakerin toimintakertomus 2015

Lataa tiedosto Changemakerin toimintakertomus 2015 (pdf)

1. TOIMINNAN PAINOPISTEET

Changemakerin tavoite on globaali oikeudenmukaisuus. Verkosto toimii rauhan, ihmisoikeuksien ja luonnon hyvinvoinnin puolesta sekä tekee tunnetuksi kansainvälisen vastuun kysymyksiä. Verkoston tavoitteena on, että suomalainen yhteiskunta kantaa vastuunsa ja toimii oikeudenmukaisemman maailman puolesta.

Changemakerin toimintaa ohjanneita painopisteitä vuodelle 2015 olivat paikallisryhmien toiminnan tukeminen ja verkoston kasvattajaroolin vahvistaminen.

Paikallisryhmien toimintaa tuettiin erityisesti paikallisryhmäpäivillä, joiden koulutuksissa keskityttiin toiminnan suunnitteluun ja ideoiden jakamiseen sekä kannustettiin tapahtumaosallistumiseen ja toiminnan esittelyyn uusien vapaaehtoisten löytämiseksi. Tällä tavoin pyrittiin luomaan yhtenäisempiä malleja paikallisen toiminnan järjestämiseen sekä edistämään ryhmien jatkuvuutta.

Changemakerin kasvattajaroolin vahvistaminen näkyi etenkin verkoston pääkampanjassa, johon liittyi rauhankasvatukseen ja ennakkoluulojen poistamiseen tähtääviä toiminnallisia harjoitteita. Kampanjan aiheena oli nuorten väkivaltaisen radikalisaation ehkäiseminen. Verkoston vaikuttamistoiminnan tavoitteena oli tuoda Changemakeria näkyväksi toimijaksi kaikenlaisten nuorten keskuudessa ja tuoda paremmin esiin näkemystä jokaisen vaikuttamismahdollisuuksista. Tätä viestittiin tapahtumissa, joihin Changemaker osallistui ja joissa myös aktiivisesti rekrytoitiin verkostoon uusia jäseniä. Osana kasvattajaroolin vahvistamista kehitettiin myös Changemaker-viikonloppujen ohjelmaa vielä entistä monipuolisemmaksi.

Tärkeä osa verkoston toimintaa olivat edelleen myös teemaryhmätoiminta ja Globalisti-lehti. Vuoden aikana seurattiin kahta muuta Changemakerin pysyvää teemaa, velkaa ja ympäristöä, ja aloitettiin seuraavan kampanjan valmistelu. Globalisti-lehdestä ilmestyi vuonna 2015 kaksi numeroa, joiden aiheina olivat ajankohtaiset radikalisaatio ja muuttoliike.

2. HALLINTO JA TALOUS

2.1. Toimitilat

Changemaker toimi Kirkon Ulkomaanavun yhteydessä ja verkoston vakituiset työntekijät sekä harjoittelijat olivat osa Ulkomaanavun sidosryhmätyön yksikköä. Changemakerin työntekijöiden työpisteet olivat Kirkon Ulkomaanavun toimistossa Helsingissä, missä verkostolla on oma huone ja varastotila. Changemaker-tiimin kokoukset pidettiin yleensä Kirkon Ulkomaanavun toimiston kokoushuoneissa, samoin kuin monien muiden työryhmien kokoukset.

2.2. Henkilöstö

Verkostolla on kaksi kokopäiväistä työntekijää. Kirkon Ulkomaanapu palkkaa Changemakerin työntekijät yhteistyössä verkoston kanssa. Lisäksi verkostoon rekrytoidaan vuoden aikana 2-3 harjoittelijaa.

Changemaker-koordinaattoreina toimivat Pertti Keinänen ja Sini Tyvi. Changemaker-koordinaattorit toimivat työparina, jossa vastuualueita oli jaettu erillisiksi kokonaisuuksiksi, mutta jossa työntekijät voivat hoitaa toistensa tehtäviä tarpeen mukaan. Pertti Keinänen vastasi rahoituksesta ja tuesta pääkampanjalle. Sini Tyvi huolehti budjettiseurannasta ja oli päävastuussa viestinnän toiminnoista. Paikallisryhmien ja teemaryhmien tuen sekä tapahtumajärjestelyjen osalta vastuut olivat jaetut.

Keväällä verkostossa työskenteli korkeakouluharjoittelijana Katri Vihma, kesällä Jaana Rissanen ja syksyllä Ulla-Sisko Jauhiainen, kukin kahden kuukauden ajan. Katri Vihma ja Ulla-Sisko Jauhiainen avustivat verkoston päivittäisissä toimistotehtävissä sekä kampanjaan ja Changemaker-viikonloppuihin liittyvissä valmisteluissa. Jaana Rissanen puolestaan vastasi kesäkiertueen koordinoinnista.

2.3. Jäsenkokous

Changemakerin jäsenkokoukset järjestettiin 12.4. Sukevalla ja 10.10. Ikaalisissa. Molemmat kokoukset pidettiin valtakunnallisten Changemaker-viikonloppujen yhteydessä. Kevään jäsenkokouksessa hyväksyttiin muun muassa Changemakerin ja Kirkon Ulkomaanavun yhteistyöperiaatteet -asiakirja, jota uudistettiin perusteellisesti. Lisäksi kokouksessa keskusteltiin verkoston kampanjarytmin muuttamisesta, mistä tehtiin jatkoselvityspyyntö tiimille.

Syksyn jäsenkokouksessa muun muassa valittiin Changemakerille uusi puheenjohtaja ja muu tiimi sekä uusi kampanja-aihe ja toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Kokouksessa myös päätettiin uudistaa Changemakerin kampanjarytmiä vuodesta 2017 lähtien. Verkoston sääntöjä uudistettiin sekä kevään että syksyn jäsenkokouksessa. Merkittävin sääntömuutos oli, että verkoston jäsenten ikä rajattiin 13–35 vuoteen.

Jäsenkokousten esityslistat liitteineen julkaistiin Changemakerin nettisivuilla, missä ne olivat kaikkien jäsenten nähtävillä. Kevään jäsenkokouksesta oli mahdollista myös kuunnella suoraa lähetystä netin kautta. Nettilähetystä seurasi kuitenkin vain kaksi henkilöä, joten sellaisen järjestämistä ei nähty tarpeelliseksi enää syksyllä. Jäsenkokouksen päätöksistä tiedotettiin heti kokouksen jälkeen Changemakerin tiedotuskanavissa ja kokouksen pöytäkirja julkaistiin tarkistuksen jälkeen myös nettisivuilla.

2.4. Tiimi

Changemaker-verkoston toimintaa ohjaavassa ja tukevassa tiimissä toimi vuoden aikana yhteensä yhdeksän henkilöä, jotka valittiin tehtävään vuoden 2014 syksyn jäsenkokouksessa. Verkoston puheenjohtajana toimi Elina Tyynelä ja varapuheenjohtajana Riikka Piri. Muita varsinaisia jäseniä tiimissä olivat Patrick Ahlstrand, Anne Heikkinen, Jaro Karkinen, Johanna Kesti, Sinituuli Suominen, Aino Tiitta, Laura Tiitu.

Tiimi kokoontui vuoden aikana noin joka toinen viikko, paitsi heinäkuussa, jolloin tiimi piti lomaa. Kokouksia pidettiin yhteensä 16. Kokousten puheenjohtajana toimi verkoston puheenjohtaja, sihteerin tehtävät kiersivät kokouksittain. Tiimin jäsenet työskentelivät yhdessä, ja lisäksi jokainen vastasi omasta vastuualueestaan. Vastuualueina olivat pääkampanja, muut teemaryhmät, jäsenasiat, paikallisryhmät, koulutus, tiedotus ja tapahtumat. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja edustivat verkostoa tiedotusvälineille ja erilaisissa tapahtumissa.

Tiimi järjesti myös strategiatyöskentelyä vuoden aikana. Lopella 13.–15.2. pidetyssä mökkiviikonlopussa tiimiläiset pohtivat etenkin toiminnan painopisteitä, jäsenten sitouttamista ja uusien toimijoiden tavoittamista. Verkoston pitkäjänteinen kehittäminen jatkui 19.9. ja 12.12. Näistä ensimmäisellä kerralla keskityttiin erityisesti verkoston sosiaalisen median kanavien ja viestinnän kehittämiseen. Vuoden viimeiseen strategiapäivään kutsuttiin vuoden 2015 tiimiläisten lisäksi myös vuoden 2016 tiimin valitut. Päivän aikana aloitettiin uuden strategian työstäminen vuosille 2017–2020, jotta se voitaisiin hyväksyä kevään 2016 jäsenkokouksessa.

2.5. Talous

Changemaker on taloudellisesti osa Kirkon Ulkomaanavun säätiötä. Rahoitus Changemakerin toimintaan saatiin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkohallitukselta, Kirkon Ulkomaanavulta, Opetus- ja kulttuuriministeriöltä sekä Jenny ja Antti Wihurin rahastolta. Lisäksi tukea toimintaan saatiin joiltakin ev.lut. kirkon seurakunnilta. Changemakerin toiminnan rahoitus oli vuonna 2015 varsin vakaalla pohjalla. Globalisti-lehteen, jonka tuottamiseen käytetään Kirkon Ulkomaanavun saamaa tukea Ulkoasiainministeriöltä, kohdistui kuitenkin säästöpaineita, ja lehden budjettia jouduttiin supistamaan Suomen hallituksen ilmoitettua kehitysyhteistyömäärärahojen leikkauksesta.

Verkoston rahoituksen hakemisesta, talouden seurannasta sekä raportoinnista rahoittajille vastasivat verkoston työntekijät. Mahdollistaakseen kauempaakin tulevien nuorten osallistumisen valtakunnallisiin kokouksiin ja tapahtumiin, Changemaker korvasi vapaaehtoisilleen julkisilla kulkuneuvoilla tehtyjen matkojen matkakulut kaikkiin tapahtumiin joko osittain tai kokonaan.  Changemaker ei myöskään perinyt osallistumismaksuja tapahtumiin.

 

3. KOULUTUS

3.1. Changemaker-viikonloput

Changemakerin vuoden tärkeimmät koulutustapahtumat, Changemaker-viikonloput, järjestettiin 10.–12.4. Hirsikankaan leirikeskuksessa Sukevalla (Sonkajärvellä) sekä 9.-11.10. Rajalan leirikeskuksessa Ikaalisissa. Viikonloppujen ohjelmat olivat monipuolisia sisältäen erilaisia menetelmiä asiantuntijaluennoista luoviin työpajoihin. Koulutuksissa näkyivät verkoston kolme teemaa – rauha, velka ja ympäristö.

Kevään Changemaker-viikonlopussa velkateemaan liittyen opittiin vapaakauppasopimuksista ja niihin liittyvistä haasteista. Ympäristökoulutuksessa perehdyttiin puolestaan liikakalastuksen vaikutuksiin. Kauppasopimuksista koulutti Roope Kanninen Maan ystävistä, liikakoulutuksesta Changemakerin puheenjohtaja Elina Tyynelä. Pääpaino koulutuksessa oli rauhateemassa, johon liittyvä Rauhanradikaali-kampanja käynnistyi Changemaker-viikonlopussa. Kampanjakoulutuksessa opittiin, mitä radikalisaatio ja väkivaltainen ekstremismi tarkoittavat sekä millaisin keinoin, niitä voidaan ehkäistä ja miten toisaalta voidaan kannustaa rauhanomaiseen radikaaliinkin maailmanmuuttamiseen. Aihetta pohdittiin myös teemaan liittyvien toiminnallisten harjoitteiden avulla. Luovissa työpajoissa askarreltiin, innostuttiin valokuvilla vaikuttamisesta sekä nautittiin talvesta parkourin parissa. Yhteisissä illanvietoissa katseltiin elokuvia sekä testattiin nippelitiedon osaamista Trivial pursuit -pelissä.

Syksyn viikonlopussa ohjelmassa oli kampanjateeman liittyen paneelikeskustelu, jossa radikalisaatiosta olivat puhumassa vapaa toimittaja Ruut Luukkonen, oppilaitospastori ja EAPPI-vapaaehtoinen Laura Kajala, Syyriasta lähtöisin oleva kolumnisti ja kansainvälisen ihmisoikeuden maisteri Osama Al Aloulou sekä entinen skinhead, nykyinen freelance-kouluttaja Onni Sarvela. Ympäristöteemaisessa koulutuksessa opittiin ilmastokysymyksistä teemaan perehtyneiden vapaaehtoisten Sinituuli Suomisen ja Hannele Tulkin johdatuksella. Lisäksi viikonlopussa vieraili tutkija Teppo Eskelinen, joka kertoi kehitysmaiden velkaongelmasta. Luovaa toimintaa tarjosivat Onni Sarvelan pitämä toiminnallisen työpaja sekä räppi- ja videopajat. Lisäksi viikonlopussa pidettiin teemaryhmien ja Globalistin kokoontumiset.

Kevään Changemaker-viikonloppuun osallistui 23 ja syksyn tapahtumaan 36 nuorta ja nuorta aikuista. Luvut olivat lopulta varsin alhaiset ilmoittautuneiden määriin nähden: Sukevalle oli alun perin ilmoittautunut 32 ja Ikaalisiin peräti 50 osallistujaa. Lähes kolmanneksen pudotus osallistujamäärässä oli harmillinen, etenkin kun suurin osa peruutuksista tuli aivan viime hetkellä, eikä poisjääneiden tilalle ehditty enää kutsua uusia osallistujia.

Toisaalta verkostossa voitiin iloita kasvavasta kiinnostuksesta Changemaker-viikonloppuja kohtaan. Osallistumiskynnystä haluttiin madaltaa mainostamalla viikonloppuja erityisesti hyvänä paikkana oppia verkostosta ja tulla mukaan toimintaan. Tässä onnistuttiin selvästi, sillä uusien jäsenten osuus osallistujista oli molemmissa tapahtumissa lähes puolet. Samalla useat uudet jäsenet löysivät mukaan teema- ja paikallisryhmiin sekä Globalisti-lehden toimituskuntaan.

Tapahtumiin osallistui nuoria eri puolelta Suomea. Changemaker-viikonlopuissa haluttiin mahdollistaa myös tiedon ja kokemusten vaihto eri maiden maailmanmuuttajien kesken ja siksi mukaan kutsuttiin osallistujia myös Norjan ja Islannin Changemaker-verkostoista. Sukevalle saapuikin kaksi henkilöä Norjan ja yksi Islannin Changemakerista, ja Ikaalisiin yksi osallistuja Norjasta.

Molemmista Changemaker-viikonlopuista saatiin hyvää palautetta. Kiitosta saivat erityisesti monipuoliset koulutukset ja kiinnostavat puhujavieraat. Viikonloppuja arvostettiin myös toiminnallisuutensa ja yhteisöllisyytensä vuoksi.

3.2. Globalistin lehtityöpajat

Vahvistaakseen Globalisti-lehden sisällöntuotantoa entisestään ja innostaakseen lehden toimituskuntaan myös uusia vapaaehtoisia, Changemaker tarjosi jäsenilleen lehden tekemiseen liittyvää koulutusta. Globalistin lehtityöpajat järjestettiin Helsingissä 17.1. ja 12.9. Kevään koulutukseen osallistui kymmenen ja syksyn koulutukseen 12 henkilöä.

Kevään koulutus oli kaksiosainen. Lehden päätoimittaja Tytti Matsisen vetämässä osiossa tehtiin lehden suunnitteluun ja juttujen ideoimiseen liittyviä harjoitteita. Toinen osio käsitteli puolestaan valokuvaamista ja lehden kuvituksen suunnittelua. Kouluttajana toimi lehden toimitussihteeri, mediasuunnittelija Hanna Asikainen. Syksyn koulutuksessa aiheena oli juttujen rakenteen suunnittelu ja kirjoittaminen. Kouluttajana oli toimittaja ja mediakasvatuksen ammattilainen Pauliina Grönholm.

3.3. Muu koulutustoiminta ja kansainvälisyyskasvatusmateriaalit

Osana koulutustoimintaansa Changemaker tuotti vuoden aikana globaalikasvatatusmateriaalia, jota tarjottiin erityisesti seurakuntiin. Verkoston uudistettua rippikoulumateriaalia jaettiin kirkon kasvatuksen työtekijöille tammikuussa järjestetyillä Kirkon kasvatuksen päivillä. ”Rippikoulupaketti maailmanmuuttajille” -materiaali koostuu toiminnallisista harjoituksista, joilla rohkaistaan nuoria asettumaan eri puolilla maailmaa olevien ihmisten asemaan. Lisäksi materiaalissa oli laajasti tietoa kansainvälisestä diakoniasta sekä nuorten vaikuttamismahdollisuuksista. Toiminnallisia harjoitteita ja tukea kehityskysymysten käsittelyyn tarjosi lisäksi uusi ”Changemaker – Opas toimintaan” -materiaali sekä Rauhanradikaali-kampanjan materiaalit.

Vaikka Changemaker ei vuonna 2015 enää toteuttanut laajaa rippikouluvierailujen sarjaa, vierailtiin verkostosta edelleen muutamissa seurakunnissa sekä oppilaitoksissa, kuten diakonian instituutissa Lahdessa sekä Tikkurilan seurakunnan rippikoulupäivässä, joihin verkostosta pyydettiin.  Changemakerin painopiste vierailulla oli lisätä nuorten tietoisuutta kehityskysymyksistä sekä innostaa heitä vaikuttamistoimintaan.

Changemaker-verkostosta kutsuttiin kouluttaja myös Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö – Demon järjestämään kansainväliseen, johon osallistui nuoria ja nuorten parissa työskenteleviä Suomesta, Sloveniasta, Nepalista ja Bangladeshista. Toukokuussa pidetyn tapahtuman aiheena oli globaali kehitys, vaikuttaminen ja nuorten osallisuus. Changemaker järjesti tapahtumassa 19.5. työpajan, jossa kerrottiin verkoston vaikuttamistoiminnasta sekä kampanjasuunnittelusta. Koulutukseen liittyneessä ryhmätyöskentelyssä osallistujat ideoivat oman kampanjan. Kouluttajina toimivat tiimistä Patrick Ahlstrand sekä koordinaattori Sini Tyvi.

Lisäksi Changemaker tuki jäsentensä osallistumista muiden järjestöjen järjestämiin koulutuksiin maksamalla osallistumismaksuja ja matkakuluja. Vastineena osallistujat kirjoittivat tapahtumasta esimerkiksi nettiuutisen sekä toimivat kouluttajana. Tätä kouluttautumismahdollisuutta ei vuoden aikana kuitenkaan lopulta hyödynnetty kuin marraskuussa, jolloin Riikka Rautiainen osallistui Changemakerin edustajana Globsol-tapahtumaan, jonka aiheena oli radikalisaatio ja nuorten väkivaltaisen ekstremismin ehkäiseminen. Hän kirjoitti tapahtumasta uutisen sekä jakoi kokemuksiaan myös myöhemmin rauharyhmälle.

 

4. VAIKUTTAMISTOIMINTA

4.1. Teemaryhmät

Changemakerilla on kolme pysyvää teemaa: velka, rauha ja ympäristö. Verkostossa toimi vuonna 2015 jokaiseen näistä liittyen nuorista vapaaehtoisista koostuvat teemaryhmät, jotka suunnittelivat ja toteuttivat vaikuttamistoimintaa omasta aiheestaan. Ryhmät tiedottivat toiminnastaan sähköpostilistoilla sekä Facebook-ryhmissä, jotka perustettiin vuonna 2015 mahdollistamaan entistä paremmin keskustelu omasta teemasta ja kampanjasuunnittelusta. Teemaryhmien toimintaedellytyksiä vahvistettiin myös valitsemalla tiimin keskuudesta kullekin ryhmälle teemavastaava, jonka tehtävä oli tukea ryhmän toimintaa.

Vuoden 2015 pääkampanja oli rauhateemainen, joten rauharyhmän toiminta keskittyi kampanjan ympärille. Ryhmä kokoontui kevään ja syksyn mittaan säännöllisesti, lähes viikoittain, joko kasvotusten tai Skypen välityksellä.

Velkaryhmä kokoontui kevään aikana neljä kertaa ja syksyllä kahdesti. Ryhmän tapaamisissa perehdyttiin maailmantalouden ja velkaongelman peruskäsitteisiin ja teemoihin. Velkaryhmä myös jatkoi vuoden 2014 Veroparatiisimatkat-kampanjan ja verokysymysten seurantaa. Siihen liittyen puheenjohtaja Elina Tyynelä sekä varapuheenjohtaja ja velkateeman vastaava Riikka Piri tapasivat 12.3. toistamiseen Stora Enson edustajia, joiden kanssa Changemaker keskusteli verotuksen läpinäkyvyyttä edistävästä maakohtaisesta talousraportoinnista. Lisäksi Riikka Piri osallistui vuoden mittaan eri järjestöjen yhteisen Verovaikuttajat-verkoston tapaamisiin.

Ympäristöryhmän toiminta käynnistyi keväällä hieman hitaasti, kun ryhmä etsi uusia toimijoita. Lopulta ryhmä löysi paikkansa Jyväskylästä, missä se alkoi kokoontua paikallisryhmän toiminnan yhteydessä kerran kuukaudessa maaliskuusta lähtien. Keväällä ryhmä kokoontui kolmesti, joista viimeisellä kerralla toukokuussa ryhmä järjesti vastaavan tempauksen reilumman suklaan puolesta, kuin mitä oli järjestetty joulukuussa 2014. Syksyllä ryhmä kokoontui neljä kertaa, joista yhden kerran Changemaker-viikonlopun yhteydessä ja yhden kerran kampanjasuunnittelun merkeissä Helsingissä. Ympäristö- ja Jyväskylän paikallisryhmän vapaaehtoiset olivat aktiivisia etenkin ilmastoteeman parissa ja järjestivätkin yhdessä muiden Jyväskylässä toimivien ympäristöjärjestöjen kanssa paikkakunnalle myös 29.11. ilmastomarssin liittyen Pariisin ilmastokokoukseen.

Kaikki teemaryhmät valmistelivat myös syksyn 2015 jäsenkokoukselle ehdotuksensa vuoden 2016 pääkampanjaksi. Vuoden 2016 pääkampanjavuoroon valittiin ympäristöryhmä, joka aloitti liikalastusteemaisen kampanjan suunnittelun joulukuussa.

4.2. Pääkampanja: Rauhanradikaali

Changemakerin Rauhanradikaali-kampanja keskittyi nuorten väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ehkäisemiseen. Väkivaltaisella radikalisoitumisella viitattiin kampanjan yhteydessä ilmiöön, jossa väkivalta oikeutetaan oman ryhmän etujen ajamiseksi esimerkiksi viholliskuvia hyödyntämällä.

Kampanjan tavoitteina oli käsitellä radikalisaatiota mahdollisimman laajasti ja muuttaa siitä käytävää keskustelua. Kampanjalla haluttiin tuoda esille myös se, että vallitsevan järjestyksen ulkopuolelta tulevat tai epäsovinnaiset eli radikaalit ajatukset eivät välttämättä liity väkivaltaiseen ääriajatteluun vaan ne voivat olla myös myönteistä kehitystä. Changemaker korosti kampanjassaan sitä, että radikaalisti ajattelevat nuoret eivät siis välttämättä ole ensisijaisesti väkivallantekijöitä, vaan heissä on myös potentiaalia edistää rauhaa.

Kampanjaan tuotettiin aiheeseen liittyviä toiminnallisia harjoitteita sisältävä koulutusmateriaali. Se julkaistiin Changemakerin nettisivuilla sekä painettuna osana Kirkon Ulkomaanavun Tekoja-kampanjan materiaalia, joka liittyi myös nuorten väkivaltaisen radikalisoitumiseen.

Rauhanradikaali-kampanja käynnistyi huhtikuussa Changemaker-viikonlopussa, missä verkoston jäseniä koulutettiin aiheesta. Lisäksi kampanjaan liittyvät koulutukset pidettiin keväällä Jyväskylässä ja Kuopiossa.

Changemakerin kampanjan keskeisiä toimintoja olivat rauhanketju sekä toiminnallisista harjoitteista koostuvat työpajat ja paneelikeskustelut. Koska rauha syntyy yhdessä rakentamalla, rauhanketjua kerättiin maitopurkkisuikaleista tehdyistä lenkeistä, joille ihmiset erilaisissa tapahtumissa saivat kirjoittaa oman ajatuksensa rauhasta. Changemakerin kesäkiertueen ja muiden valtakunnallisesti koordinoitujen tapahtumien lisäksi ketjuun saatiin lenkkejä paikallisryhmistä. Ryhmien osallistuminen kampanjaan jäi kuitenkin odotettua vaisummaksi. Ilahduttavaa oli sen sijaan usean seurakunnan liittyminen mukaan rauhanketjun tekemiseen. Seurakuntia kannustettiin keräämään ketjua rippileireillä ja niiltä saatiinkin useita satoja lenkkiä.

Rauhanketju oli myös tärkeässä roolissa kampanjan päätöstapahtumassa, missä yhteensä 1905 lenkistä koostuvaa ketjua kuljetettiin pitkin Helsingin katuja 28.11. Rauhankulkuetta johti kampanjan maskottina toiminut rauhankyyhky. Lopuksi rauhanketju kiedottiin koristeeksi Kampin kappelin viereen pystytettyyn joulukuuseen, joka ilahdutti ohikulkijoita kolmen viikon ajan.

Rauhanketjun lenkkejä saapui Changemakerin toimistolle myös kampanjan päättymisen jälkeen, joten ketjun lopullinen lenkkimäärä nousi 2235 kappaleeseen. Määrä jäi silti melko kauaksi tavoitteesta, joksi oli kampanjan alkaessa asetettu 3000 lenkkiä.

Keskustelutilaisuuksia järjestettiin kampanjan aikana kolmesti. Ensimmäinen niistä toteutettiin yhdessä Kirkon Ulkomaanavun kanssa 28.5. Maailma kylässä -festivaalilla.

Radikalisaation ja median suhdetta käsitelleessä paneelissa keskustelivat Nuoret Muslimit ry:n tiedottaja Hunderra Assefa, kunnallispoliitikko Dan Koivulaakso, Changemakerin varapuheenjohtaja Riikka Piri ja ylitarkastaja Pekka Hätönen sisäministeriön poliisiosastolta. Tilaisuuden juonsi toimittaja Anniina Mustalahti. Toinen kampanjan keskustelu- ja koulutustilaisuus oli 6.8. Loviisan rauhanfoorumissa. Aiheena nuorten väkivaltaisen radikalisoitumisen syyt, seuraukset ja ratkaisumahdollisuudet ja kouluttajina toimivat kampanjavastaava Aino Tiitta sekä Changemaker-harjoittelija Jaana Rissanen. Kolmas paneelikeskustelu pidettiin syksyn Changemaker-viikonlopussa.

Kampanjan toiminnallisia työpajoja toteutettiin 9.5. Joensuun Mahdollisuuksien torin yhteydessä, 15.5. Yhden hinnalla -tapahtumassa Tampereella sekä 24.–25.7. Kipinä-leirillä Partaharjulla. Suunnitelma toteuttaa pajoja myös kouluihin ja seurakuntiin suuntautuvilla vierailuilla ei sen sijaan toteutunut.

Koska Rauhanradikaali-kampanjan tavoitteena oli muuttaa yhteiskunnallista keskustelua radikalisaatiosta, kampanjalle toivottiin myös medianäkyvyyttä. Tiedotus kampanjasta jäi kuitenkin melko vähäiseksi ja keskittyi pääasiassa Changemakerin omiin kanaviin, lukuun ottamatta kampanjan päätöstapahtuman tiedotetta, joka lähetettiin laajasti eri medioille. Changemakerin omassa viestinnässäkin kampanja näkyi pääasiassa tapahtumatiedottamisen kautta. Tapahtumissa kampanjan varsinaisen aiheen koettiin usein jääneen rauhanketjun varjoon.

Changemakerin osaaminen aiheesta sai kuitenkin näkyvyyttä, kun kampanjavastaava Aino Tiitta ja varapuheenjohtaja Riikka Piri pääsivät edustamaan Changemakeria ja Rauhanradikaali-kampanjaa Euroopan-laajuiseen Youth Against Violent Extremism -konferenssiin Osloon 4.6.

4.3. Muu vaikuttamistoiminta

Changemaker teki vuonna 2015 kaksi omaa kannanottoa sekä osallistui myös erilaisiin yhteisiin kannanottoihin ja kampanjoihin. Helmikuussa Changemaker julkaisi kannanoton otsikolla ”Kehitysyhteistyöstä leikkaaminen on lyhytnäköistä”, jossa puheenjohtaja Elina Tyynelä esitti huolensa Suomen hallituksen ilmoittamien suunnitelmien vaikutuksista hauraimpiin valtioihin. Kesällä verkosto liittyi myös useiden kehitysyhteistyöjärjestöjen yhteiseen Pelastetaan kehitysyhteistyö -kampanjaan, jonka vetoomusta jaettiin useita kertoja Changemakerin tiedotuskanavissa sekä kerättiin myös muutamissa verkoston kesäkiertueen tapahtumissa. Changemaker myös kannusti vapaaehtoisiaan mukaan 8.9. järjestettyyn Me välitämme -mielenilmaukseen kehitysyhteistyömäärärahojen puolesta.

Marraskuussa Changemaker kirjoitti yhdessä kymmenen muun järjestön kanssa avoimen kirjeen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakalle vaatien Suomelta toimia konfliktimineraalien käytön rajoittamiseksi.

Joulukuussa Changemaker liittyi mukaan Finnwatchin ja Eettisen kaupan puolesta ry:n kampanjaan, jolla kannustettiin Lidl-kauppaketjua avoimuuteen ja julkaisemaan alihankkijaketjunsa. Changemaker osallistui kampanjaan haastamalla paikallisryhmänsä keräämään valokuvavetoomusta.

Changemaker kannusti jäseniään pitkin vuotta myös ilmastovaikuttamiseen ja ilmastotekoihin. 18.2.–4.4. verkosto oli mukana Ekopaasto-kampanjassa, joka haastoi pohtimaan omia kulutusvalintoja. Kampanjan aikana Changemakerin nettisivuilla jaettiin ilmastokysymyksiin liittyviä blogitekstejä. Ilmastokysymyksiin otettiin kantaan myös marraskuun ilmastomarssilla Jyväskylässä sekä eri maiden Changemaker-verkostojen toteuttamissa videotervehdyksissä Pariisin ilmastoneuvottelujen alla.

 

5. PAIKALLISRYHMÄT

5.1. Paikallinen toiminta

Changemakerin paikallinen toiminta tapahtui eri puolilla Suomea itsenäisesti toimivissa paikallisryhmissä. Ryhmiä oli Espoossa, Haapajärvellä, Helsingissä, Hämeenlinnassa, Iisalmessa, Joensuussa, Jyväskylässä, Kajaanissa, Kiuruvedellä, Kotkassa, Kuopiossa, Kuusamossa, Laihialla, Mikkelissä, Oulussa, Porvoossa, Tampereella, Turussa ja Vaasassa. Joulukuussa 2015 perustettiin myös uusi paikallisryhmä Haapavedelle, minkä myötä paikallisryhmien määrä oli vuoden lopussa 20.

Paikallisryhmät sopivat itse kokoontumistaan ja toimintatavoistaan. Jotkut ryhmistä kokoontuivat läpi vuoden säännöllisesti kerran tai kaksi kertaa kuussa, jotkut ryhmät puolestaan sopivat tapaamisista aina tilannekohtaisesti kokoontuen silloin tällöin tai osallistuen vain erilaisiin tapahtumiin. Myös ryhmien toteuttamat toiminnot vaihtelivat. Ryhmissä järjestettiin teemailtoja muun muassa verkoston vaikuttamisteemoista, lukupiirejä sekä leffailtoja. Osa ryhmistä piti vuoden aikana eri tavoin esillä myös verkoston pääkampanjaa ja keräsivät rauhanketjua. Kampanjakoulutusillat järjestettiin ainakin Jyväskylässä ja Kuopiossa. Tampereella paikallisryhmä puolestaan teki yhteistyötä paikallisen nuorisokahvilan kanssa ja esitteli kampanjaa ja rauhanketjua siellä. Ryhmät myös esittelivät kampanjaa joissakin oman alueensa tapahtumissa, esimerkiksi yliopistojen avajaisissa, kehitysyhteistyöviikoilla sekä Mahdollisuuksien toreilla.

Tietoa paikallisryhmien toimintasuunnitelmista sekä toteutuneesta toiminnasta kerättiin ryhmien toimittamien raporttien avulla sekä pitämällä yhteyttä ryhmiin. Toimintasuunnitelmia pyydettiin aina toimintakauden alussa eli tammi- ja elo/syyskuussa. Raportoinnissa siirryttiin syksyllä 2015 uuteen järjestelmään, jossa ryhmiä pyydettiin toimittamaan tapahtumakohtaiset raportit sähköisellä lomaketyökalulla, joka on mahdollista täyttää heti kokoontumisen aikana vaikkapa kännykällä. Vaikka tämän ajateltiin helpottavan ryhmien toimintakertomusten koontia, raportteja paikallisryhmien toiminnasta saatiin kuitenkin melko vähän. Tietoa toiminnasta saatiin kuitenkin myös seuraamalla paikallisryhmien tiedotusta sähköpostilistoilla sekä omissa Facebook-ryhmissään.

5.2. Paikallisryhmäpäivät

Paikallisryhmätoiminnan tukemiseksi ja mahdollistaakseen eri puolilla Suomea paikallistoiminnassa mukana olevien vapaaehtoisten kohtaamiseen, Changemaker järjesti vuonna 2015 kaksi paikallisryhmäpäivää. Tapahtumista ensimmäinen pidettiin 31.1. Jyväskylässä. Päivän aikana luotiin muun muassa malliohjelmia viikoittain ja 1-2 kertaa kuussa kokoontuville ryhmille, joita jaettiin sitten ryhmien käyttöön oman toiminnan suunnittelun pohjaksi, sekä opittiin radikalisaatioteemasta. Lopuksi virkistäydyttiin improvisaatiopajassa, joka tarjosi myös käytännön oppeja omaan ryhmään mukana vietäväksi. Kouluttajina toimivat Changemaker-koordinaattorit sekä improvisaatiokouluttaja Ilkka Vanhapelto.

Toinen paikallisryhmäpäivä järjestettiin 29.8. Turussa. Haastavampien kulkuyhteyksien takia Turkuun oli järjestetty yhteismajoitus tapahtumaa edeltäväksi yöksi, mikä antoi mahdollisuuden tutustua muihin osallistujiin jo ennen varsinaisen ohjelman alkua. Ohjelman tavoitteena oli tukea paikallisryhmiä entistä enemmän esittelemään Changemakeria ja toimintaansa myös erilaisissa tapahtumissa ja omilla tempauksilla. Käytännön vinkkejä tapahtumajärjestämiseen ja -osallistumiseen kertoi paikallisryhmävastaava Johanna Kesti.  Harjoitusta ihmisten kohtaamiseen ja face-to-face -kampanjointiin saatiin puolestaan Kirkon Ulkomaanavun feissauskoordinaattori Lauri Leivon vetämässä koulutuksessa. Innostavan päivän päätteeksi testattiin vielä taitoja hohtominigolfin parissa.

Kevään paikallisryhmäpäivään saapui 15 ja syksyn tapahtumaan 12 osallistujaa eri puolilta Suomea. Molemmissa tapahtumissa oli sekä pitkään toiminnassa mukana olleita että aivan uusia jäseniä. Päivät saivat hyvää palautetta ohjelmasta, joka tarjosi käytännön tukea ja vinkkejä oman ryhmän toimintaan.

5.3. Opas toimintaan ja muu tuki paikalliselle toiminnalle

Paikallisryhmätoiminnan tueksi tuotettiin vuoden 2015 aikana myös uudistettu ”Changemaker – opas toimintaan” -materiaali. Opas sisältää tietoa Changemakerista, ohjeita paikallisen toiminnan järjestämiseen sekä toimintavinkkejä, joita voi hyödyntää paikallisryhmän kokoontumisissa. Oppaan tekemisestä vastasi vapaaehtoisista sekä verkoston työntekijöistä koostunut materiaalityöryhmä. Opasta painettiin 3000 kappaletta ja sitä jaettiin syksystä lähtien tapahtumissa uusille jäsenille. Opasta myös lähetettiin kaikkiin Suomen ev.lut. kirkon seurakuntiin, mistä sitä toivottiin annettavan eteenpäin Changemaker-toiminnasta mahdollisesti kiinnostuneille nuorille. Oppaassa oli myös ohjeita siihen, miten nuorisotyöntekijät voivat tukea Changemaker-toiminnan syntymistä oman seurakuntansa yhteyteen.

Paikallisryhmät saivat käyttöönsä myös muuta verkoston tuottamaa materiaalia, jota postitettiin ryhmiin pyynnöstä. Toimintavinkkejä ja innostavia esimerkkejä eri paikallisryhmien toteuttamasta toiminnasta jaettiin lisäksi Globalisti-lehdessä.

Changemakerin tiimi tuki paikallisryhmätoimintaa myös vierailemalla ryhmissä ja tarjoamalla etenkin kampanjakoulutusta. Koulutustarjouksiin tartuttiin kuitenkin paikallisryhmissä vähemmän, kuin tiimi ja kampanjaryhmä olivat odottaneet. Tiimi ja työntekijät myös seurasivat aktiivisesti paikallisryhmien tiedotusta sekä osallistuivat keskusteluihin paikallisryhmien omissa Facebook-ryhmissä. Eri paikallisryhmien keskinäisen sekä valtakunnallisen ja paikallisen tason välisen keskustelun lisäämiseksi verkostolla oli käytössä ”Changemakerin paikallisryhmätoimijat” -Facebook-ryhmä.

Changemaker vahvisti myös taloudellista tukeaan paikallisryhmille. Keväästä 2015 lähtien ryhmien oli mahdollista hakea toiminnalleen sen säännöllisyydestä riippuen puolivuosittainen tukisumma, jonka ryhmä saattoi käyttää esimerkiksi kokoontumisten tarjoilukuluihin, materiaalihankintoihin ja tapahtumien osallistumismaksuihin.

 

6. GLOBALISTI

6.1. Lehden sisältö

Globalisti on Changemakerin oma lehti, joka käsittelee verkoston arvojen mukaisesti globaalia oikeudenmukaisuutta ja pitää esillä kestävää elämäntapaa. Lehdestä ilmestyi vuonna 2015 kaksi numeroa. Globalistin 1/2015 teemana oli kampanjateeman mukaisesti radikalisaatio. Jutuissa käsiteltiin muun muassa, mitä radikalisaatio ja väkivaltainen ekstremismi tarkoittavat, miten ja miksi nuorista tulee väkivallan kannattajia, millä keinoin radikalisoituneita ajatusmalleja voidaan purkaa, ja miten radikalisaatio näyttäytyy mediassa. Toisena, pienempänä oheisteemana lehdessä oli vammaisten asema kehitysmaissa.

Lehden numerossa 2/2015 teemana oli puolestaan muuttoliike, joka osoittautui ilmestyessään erittäin ajankohtaiseksi aiheeksi. Globalisti käsitteli myös tätä aihetta useista eri näkökulmista. Jutuissa kerrottiin muun muassa, mitä muuttoliikkeeseen liittyvät eri käsitteet oikeasti tarkoittavat sekä pohdittiin talouden ja inhimillisyyden merkitystä maahanmuuttokeskustelun taustalla. Globaalia muuttoliikettä käsiteltiin myös suomalaisen paluumuuttajan näkökulmasta sekä esittelemällä eri syistä maan sisäisiksi pakolaisiksi joutuneita. Lisäksi Globalistin molemmissa numeroissa esiteltiin Changemakerin toimintaa. Molemmat lehdet saivat kiitosta laadukkaasta sekä monipuolisesta sisällöstään.

6.2. Toimituskunta

Globalistin tekemisestä vastasi Changemakerin vapaaehtoisista koostuvat toimituskunta, johon kuului sekä verkoston toiminnassa jo aiemmin mukana olleita että aivan uusia jäseniä. He ideoivat lehden rakenteen, kirjoittivat jutut ja hankkivat kuvat. Toimituskunta oli avoin kaikille lehden teosta kiinnostuneille nuorille. Toimituskunta kokoontui kevät- ja syyskaudella muutaman viikon välein. Juttuja ideoitiin ja lehden vaiheista tiedotettiin myös toimituskunnan Facebook-ryhmässä sekä sähköpostilistalla. Juttujen ideoinnin ja tekemisen tueksi järjestettiin myös koulutusta.

Globalistin vuoden 2015 ensimmäinen numero ilmestyi huhtikuussa juuri ennen Changemaker-viikonloppua ja toinen numero syyskuussa. Tällainen ilmestymisrytmi keskellä kevät- ja syyskautta, aiheutti sen, että toimituskunnan työ ajoittui kesä- ja joululomakausien ympärille, mikä koettiin haasteelliseksi. Tästä syystä syksyllä toisen numeron ollessa painossa, aloitettiin jo uuden, vuoden 2016 ensimmäiseksi lehdeksi tarkoitetun numeron tekeminen. Lehden teko- ja ilmestymisrytmi saatiin näin mukailemaan paremmin koulujen lukukausia, minkä nähtiin helpottavan vapaaehtoisten mahdollisuutta sitoutua lehden tekoon.

Globalistin toimituskuntaan kuului vuonna 2015 yhteensä 34 henkilöä. Heistä 27 oli mukana vuonna 2015 julkaistujen lehtien teossa. Seitsemän osallistui vain syksyllä alkaneeseen numeron 1/2016 tekemiseen. Toimituskunnan työtä ja koko lehden tekoa ohjasi jäsenkokouksen valitsema päätoimittaja ja hänen työpariaan toimitussihteeri. Lehden 1/2015 päätoimittajana toimi Tytti Matsinen ja toimitussihteerinä Hanna Asikainen. Numeroiden 2/2015 ja 1/2016 tekemistä ohjasi päätoimittaja Rebekka Katko ja toimitussihteerinä oli Nora Repo. Heidän tukenaan sekä yhteyshenkilönä toimituskunnan ja taittajan ja painotalon välillä toimi Changemaker-koordinaattori Sini Tyvi. Lehden taiton toteutti graafikko Mikael Björkman.

6.3. Lehden painomäärät ja jakelu

Globalisti-lehteen painettiin vuonna 2015 yhteensä 7000 kappaletta, 3500 kumpaakin numeroa. Alun perin tavoitteena oli nostaa vuonna 2015 lehden painosmäärä 3500 kpl/lehti jopa 5000 kpl/lehti, mutta kehitysyhteistyövaroihin kohdistuneiden leikkausten tästä jouduttiin luopumaan, sillä Globalistin paino- ja postituskulujen rahoitus tuli pääasiassa Kirkon Ulkomaanavun saamasta tuesta Ulkoasiainministeriöltä.

Globalistia jaettiin Changemakerin omissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa, joihin verkosto tai sen paikallisryhmät osallistuivat. Henkilökohtaisesti lehti lähetettiin kaikille viimeisen vuoden aikana verkoston jäseneksi liittyneille siten. Lisäksi lehti lähetettiin kaikkien Suomen ev.-lut. kirkon seurakuntien nuorisotyöhön nuorisotiloissa luettavaksi.

Globalistin merkittävimmäksi jakelukanavaksi on kuitenkin noussut SubjectAid-palvelu, jonka kautta muun muassa opettajat ja muut globaalikasvatuksen parissa työskentelevät voivat tilata lehteä opetusmateriaaliksi. SubjectAid-palvelun kautta tilattiin vuonna 2015 ilmestyneitä lehtiä yhteensä 4396 kappaletta. Lisäksi SubjectAidin kautta toimitettiin 2304 kappaletta vuoden 2014 loppupuolella ilmestynyttä Veroparatiisi-teemaista lehteä. Yhteensä Globalisti-lehtiä tilattiin siis 6700 kappaletta. Tilauksia tehtiin etenkin tammikuussa sekä elo-syyskuussa, jolloin Changemakerin sillä hetkellä varastossa olleet materiaalit tilattiin palvelusta loppuun parissa viikossa.

Painetun version lisäksi Globalisti ilmestyi myös netissä. Lehti julkaistiin Kirkon Ulkomaanavuntilillä Issuu-palvelussa, mistä sitä oli mahdollista jakaa edelleen. Changemakerin omilta nettisivuilta löytyi sekä linkki näköislehteen että syksystä 2015 lähtien arkisto, johon lisättiin lehdessä ilmestyneitä yksittäisiä artikkeleita. Tällä tavoin artikkeleita saattoi helpommin jakaa esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ja ne saatiin myös esteettömään ja paremmin responsiiviseen muotoon kaikille nettisivukävijöille.

 

7. TAPAHTUMAT

7.1. Kesäkiertue

Vuoden 2015 kesäkiertue koostui 12 tapahtumasta, jotka olivat:

9.5. Mahdollisuuksien tori, Joensuu

14.5. Mahdollisuuksien tori, Tampere

15.–16.5. Yhden hinnalla -tapahtuma, Tampere

23.–24.5. Maailma kylässä -festivaali, Helsinki

7.6. HuHu-partioleiri, Sauvo

3.-5.7. Herättäjäjuhlat, Sotkamo

24.–25.7. Kipinä-leiri, Partaharju

6.8 ja 8.8. Loviisan Rauhanfoorumi, Loviisa

14.8. Ranta15-tapahtuma, Lohja

4.-6.9. Kokonaisturvallisuus-messut, Tampere

5.9. Mahdollisuuksien tori, Oulu

20.9. Mahdollisuuksien tori, Turku

Tapahtumista kahdeksan oli sellaisia, joihin osallistumista koordinoi toimistolta käsin Changemaker-harjoittelija ja joihin rekrytoitiin mukaan vapaaehtoisia koko verkostosta mainostamalla tapahtumia sähköpostilistoilla ja Facebookissa. Eniten vapaaehtoisia osallistui Yhden hinnalla -tapahtumaan (10), Maailma kylässä -festivaalille (8) sekä Kokonaisturvallisuus-messuille (12). Muihin tapahtumiin osallistui 2-5 vapaaehtoista. Mahdollisuuksien toreista kahteen (Joensuu ja Tampere) harjoittelija osallistui yhdessä paikallisryhmän kanssa, tukien näin ryhmän toimintaa, ja kahteen (Oulu ja Turku) paikallisryhmät järjestivät osallistuminen kokonaan itse.

Kesäkiertueella esiteltiin Changemaker-verkostoa sekä kerättiin rauhanketjua (1377 lenkkiä) sekä rekrytoitiin uusia jäseniä (66 henkilöä). Maailma kylässä -festivaalin ja Loviisan rauhanfoorumin yhteydessä järjestettiin kampanjaan liittyen myös keskustelutilaisuudet radikalisaatiosta. Yhden hinnalla -tapahtumassa Changemaker järjesti kaksi ohjelmaosuutta: räppipajan sekä draamapajan, joiden toteutuksesta vastasivat verkoston vapaaehtoiset. Kipinä-leirillä Changemaker toteutti kahtena päivänä isosten iltojen ohjelman.

Changemakerin oli tarkoitus osallistua myös 26.7. Helsingissä järjestetylle Pax-festivaalille, mutta osallistuminen peruttiin erittäin huonon sään takia.

7.2. Muu tapahtumaosallistuminen

Verkoston esittely, tunnetuksi tekeminen ja uusien jäsenten innostaminen mukaan oli tärkeä osa Changemakerin toimintaa vuonna myös 2015. Verkostoa ja sen toimintaa esiteltiin useissa yhteyksissä.

13.–14.1. Changemaker osallistui Jyväskylässä Kirkon kasvatuksen päiville, missä verkosto esitteli toimintaansa sekä kansainväliseen diakoniaan liittyvää rippikoulumateriaaliaan, josta ilmestyi uudistettu painos juuri ennen tapahtumaa. Changemaker oli myös järjestämässä yhdessä Kirkon Ulkomaanavun ohjelmaosuutta nuorten väkivaltaisesta radikalisaatiosta. Ohjelmaa olivat toteuttamassa kampanjavastaava Aino Tiitta ja Changemaker-koordinaattori Pertti Keinänen.

23.–24.1. Changemaker osallistui Educa-messuille Helsingin messukeskuksessa esitellen toimintaansa ja Globalisti-lehteä, jota opettajat voivat tilata opetusmateriaaliksi SubjectAid-palvelun kautta.

14.3. Verkosto esitteli toimintaansa ja rekrytoi uusia jäseniä Seinäjoella KranniKospelissa.

26.4. Changemaker näkyi Suomen Sosiaalifoorumissa, Helsingissä, missä verkosto toteutti yhdessä Kehys ry:n kanssa keskustelutilaisuuden ”Post-2015: Väheneekö eriarvoisuus, muuttuuko maailma?”. Tilaisuus oli osa kehitysyhteistyön eurooppalaista teemavuotta. Tilaisuudessa ohjelma koostui ”Take a step forward” -rooliharjoitteesta sekä asiantuntijapuheenvuoroista.

31.10. Changemaker osallistui Oulugospeliin, missä verkostolla oli oma esittelypöytä.

13.–15.11. Changemakerin toimintaa esiteltiin viikonlopun ajan Maata näkyvissä -festareilla Turussa, missä verkostolla oli oma teltta näytteilleasettajahallissa.

Sekä Oulugospelissa että Maata näkyvissä -festivaalilla keskityttiin jäsenrekrytointiin ja jaettiin Changemaker-tatuointeja. Tatuoinnin saivat kaikki viikonlopun aikana jäseneksi liittyneet sekä yhteystietonsa päivittäneet vanhat jäsenet. Näistä kahdesta tapahtumasta saatiin yhteensä lähes sata uutta jäsentä.

 

8. JÄSENASIAT

8.1. Uudet jäsenet

Changemaker-verkostoon liittyi vuonna 2015 yhteensä 267 uutta jäsentä, mikä nosti verkoston jäsenmäärän 1853 (vuoden 2014 lopussa: 1586). Kasvua tapahtui siis peräti 16,8 %. Heistä suurin osa liittyi verkostoon erilaisissa tapahtumissa, joissa toimintaa esiteltiin, mutta myös nettisivujen kautta ilmoittautui uusia jäseniä läpi vuoden.

Vuonna 2014 asetetun jäsenyyden yläikärajan lisäksi vuonna 2015 nähtiin tarpeelliseksi asettaa myös alaikäraja, jotta toiminnan kohderyhmä ja viestinnän kohdistaminen olisi selkeämpää. Changemakerin jäsenten ikärajaksi määriteltiin 13–35 vuotta.

Ikäkysymyksen lisäksi verkostossa pyrittiin määrittelemään entistä paremmin, millaisia vapaaehtoistehtäviä verkostosta löytyy sekä mille kohderyhmälle eri toimintamuotoja kannattaa mainostaa. Toiminnan selkeämmästä määrittelystä vastasi tiimin perustama niin kutsuttu brändityöryhmä, johon kuuluivat puheenjohtaja, tiedotusvastaava sekä verkoston koordinaattori.

Uusia jäseniä kutsuttiin mukaan toimintaan lähettämällä heille sähköpostitse tervetuloviesti, jossa kerrottiin eri toimintamuodoista, ajankohtaisista tapahtumista sekä jäsentä lähimpänä olevasta paikallisryhmästä. Uusille jäsenille lähettiin myös Globalisti-lehti ja kutsu Changemaker-viikonloppuun.

8.2. Jäsenten sitouttaminen

Vapaaehtoisia sitoutettiin Changemakerin toimintaan kiittämällä ja palkitsemalla heitä. Esimerkiksi valtakunnallisten kampanjatapahtumiin tai Globalisti-lehden tekoon osallistuneille järjestettiin kiitostilaisuuksia, kuten yhteisiä illanviettoja. Myös paikallisryhmissä voitiin järjestää omia kiitostapahtumia, joita Changemaker tuki taloudellisesti.

Verkostolla on käytössään palkintojärjestelmä, joka perustuu pisteisiin, joita kaikki verkostoa erilaisissa tapahtumissa tai vierailuilla esitelleet sekä uusia jäseniä rekrytoineet vapaaehtoiset saivat. Jokaisesta uudesta jäsenestä sai yhden pisteen, ripari- tai kouluvierailusta sekä yli kolmen tunnin tapahtuma-avustamisesta sai puolestaan viisi pistettä. Kerätyillä pisteillä vapaaehtoiset voivat hankkia Changemaker-tuotteita. Tuotteita on erilaisia, aina avainperästä ja haalarimerkistä t-paitaan ja huppariin. Palkintojärjestelmän koettiin kannustavan vapaaehtoisia mukaan toimintaan ja toisaalta myös vahvistavan heidän Changemaker-identiteettiään.

Jäsenille myös tarjotaan mahdollisuuksia osallistua paitsi Changemakerin omiin myös muiden tahojen, kuten Kepan, järjestämiin koulutuksiin ja kehittää sitten osaamistaan entisestään. Verkostossa aktiivisesti toimineille tehtiin pyynnöstä myös todistuksia vapaaehtoistyöstä, joita heidän oli mahdollista hyödyntää esimerkiksi työnhaussa.

8.3. Jäsenkysely

Changemaker toteutti marraskuussa jäsenkyselyn, jolla kartoitettiin jäsenten tyytyväisyyttä toimintaan sekä toiveita, millaista toimintaa verkoston jatkossa tulisi toteuttaa. Kysely toimi näin pohjana loppuvuodesta alkaneelle uuden strategian työstämiselle. Kyselyyn vastasi 39 henkilöä. Kysely kiinnosti etenkin suhteellisen uusia jäseniä – vastaajista 1/3 oli liittynyt jäseneksi kuluneen vuoden aikana ja 2/3 viimeisen kolmen vuoden aikana. Vastaajien iän keskiarvo oli 25 vuotta.

Kysyttäessä, mistä jäsenet olivat saaneet tiedon Changemakerista, peräti 1/3 vastasi ”kaverilta”. Tämä kertoo henkilökohtaisen kutsun merkityksestä uusien jäsenten hankkimisessa. Myös Changemakerin näkyminen seurakunnissa on merkittävää, sillä joka viides kertoi kuulleensa toiminnasta rippikoulussa tai muutoin seurakunnan kautta.

Vastaajat olivat yleisesti ottaen varsin tyytyväisiä Changemakerin toimintaan ja vaikuttamismahdollisuuksiinsa verkostossa. Toimintaan mukaan tuleminen koettiin myös yleisesti ottaen melko helpoksi. Kysymykseen, voisiko suositella verkostoa myös muille, kaikki vastasivat myönteisesti: 44 % suosittelisi ehdottomasti, 44 % sopivaksi katsomilleen henkilöille ja 12 % voisi ehkä suositella.

Ne vastaajista, jotka kertoivat jo osallistuneensa valtakunnalliseen toimintaan, olivat selvästi olleet usein aktiivisia hyvin monessa eri toiminnossa. Heistä 85 % oli osallistunut Changemaker-viikonloppuihin ja 65 % Globalisti-lehden tekemiseen. Hieman yli 60 % oli myös esitellyt verkostoa erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Noin puolet vastaajista oli osallistunut myös paikallisryhmäpäiviin, kesäkiertueeseen, kampanjatempauksiin ja teemaryhmiin.

Verkoston toivottiin jatkossakin järjestävän näitä kaikkia sekä muita nykyisin järjestettäviä toimintoja. Etenkin Changemaker-viikonloput (82 % kaikista vastaajista), kampanjatapahtumat (76 %), Globalisti-lehti (67 %), paikallisryhmäpäivät (67 %) ja verkoston esitteleminen erilaisissa tapahtumissa (64 %) nähtiin tärkeiksi. Uusia tai sellaisia toimintoja, joita kuluneena vuonna ei järjestetty mutta joita toivottaisiin tulevaisuudessa, olivat vaikuttamistyön koulutus (64 %) sekä koulu- ja rippikouluvierailut (67 ja 69 %).

Paikallisryhmätoimintaan osallistuneita oli kaikista vastaajista noin puolet. Toiminnassa oltiin tyytyväisiä etenkin yhteishenkeen sekä yhteisiin iltoihin. Kokoontumisiin toivottiin kuitenkin tasaisempaa vastuunjako ja monipuolisempaa sisältöä.

8.4. Changementor

Changementor-toimintaa kehitettiin vuonna 2015 tavoitteena, että se voisi tukea entistä paremmin verkoston paikalisryhmiä. Changementoreiksi kannustettiin etenkin kehityskysymyksistä kiinnostuneita nuorisotyöntekijöitä ja opettajia, jotka voisivat omalla paikkakunnallaan kannustaa nuoria Changemaker-toimintaan.

Toisaalta Changementor-toiminnalla haluttiin edelleen koota yhteen ja vahvistaa myös verkoston siteitä muualla yhteiskunnassa jo vaikuttaviin vanhoihin aktiiveihin. Aiemmin toiminnassa mukana olleita henkilöitä kutsuttiin muun muassa kirjoittajaksi Globalisti-lehden Changementor-palstalle.

 

9. TIEDOTUS

9.1. Nettisivut ja sosiaalinen media

Verkostolla on käytössään oma nettisivusto www.changemaker.fi. Nettisivut ovat responsiiviset ja esteettömät niin, että niitä on helppo käyttää erilaisilla laitteilla ja ruudunlukuohjelmilla. Suomenkielisen pääsivuston lisäksi sivuilta löytyy perustietoa verkostosta myös ruotsiksi ja englanniksi.

Nettisivujen sisältöä päivitettiin ja sivuille lisättiin uutta materiaalia säännöllisesti. Uutisten lisäksi suomenkielisellä sivustolla julkaistiin blogitekstejä, Valokeilassa vapaaehtoinen -haastatteluja, tapahtumakalenteria sekä kuvia Changemakerin toiminnasta. Lisäksi nettisivuilla julkaistiin Globalistin verkkoversiota sekä syksystä 2015 lähtien yksittäisiä artikkeleja lehdestä helpommin jaettavassa ja esteettömästi saavutettavassa muodossa. Sisältöä sivuille tuottivat etenkin verkoston työntekijät sekä tiimin tiedotusvastaava, mutta myös muut vapaaehtoiset.

Nettisivuilla oli myös tietoa verkoston vaikuttamistoiminnasta ja Rauhanradikaali-kampanjasta, jolle oli rakennettu kampanjailmeen mukainen alasivusto. Kampanjasivuilta löytyi muun muassa tietoa kampanjateemasta, ohjeet rauhanketjun tekemiseen sekä tietoa, miten osallistua kampanjaan. Näkyvyyttä Rauhanradikaali-kampanjalle toi etusivulla ollut iso kampanjabanneri.

Changemaker tiedotti toiminnastaan aktiivisesti myös sosiaalisessa mediassa. Verkoston Facebooksivulla (www.facebook.com/ChangemakerFinland) oli vuoden 2015 lopussa yhteensä 1433 seuraajaa (vuonna 2014: 1149). Sivuilla kerrottiin muun muassa verkoston tulevista tapahtumista ja kampanjasta sekä jaettiin kuvia toiminnasta. Laajemman näkyvyyden saavuttamiseksi Changemaker aloitti vuonna 2015 myös Facebook-mainonnan, jota hyödynnettiin etenkin verkoston tapahtumien markkinoimiseksi. Mainonnasta saatiin hyviä tuloksia, ja sitä kautta saatiin uusia jäseniä ja osallistujia. Facebook-sivun päivittämisestä vastasivat verkoston työntekijät sekä puheenjohtaja Elina Tyynelä ja tiedotusvastaava Sinituuli Suominen.

Changemaker jakoi tietoa toiminnastaan Facebookissa myös paikallisryhmätoimijoille, teemaryhmille ja Globalistin toimituskunnalle tarkoitetuissa ryhmissä. Myös monilla paikallisryhmillä on omat Facebook-ryhmänsä, joiden avulla ne tiedottivat kokoontumisistaan.

Laajentaakseen sosiaalisen median näkyvyyttään, Changemaker kehitti viestintäänsä myös Twitterissä ja Instagramissa, joissa Changemaker toimii @ChangemakerFin -nimellä. Näiden kanavien päivittäminen oli pääasiassa vapaaehtoisista kootun sometiimin vastuulla, joskin sometiimiin ilmoittautuneista vain muutama rohkaistui jakamaan aktiivisesti sisältöä Changemakerin kanavissa.

Twitterissä tiedotusvastaavan ja puheenjohtajan aktiivinen toiminta lisäsi nopeasti Changemakerin tunnettuutta ja seuraajien määrää, joka vuoden lopussa oli 319 (vuonna 2014: 149). Myös Instagram-sisältöä päivitettiin vuoden mittaan etenkin tapahtumista. Instagramissa Changemakeria seurasi vuoden 2015 lopussa 204 henkilöä (2014: 60).

9.2. Uutiskirje ja sähköpostilistat

Changemakerin ajankohtaisista asioista tiedotettiin myös kuukausittain lähetettävässä uutiskirjeessä. Uutiskirje lähetettiin verkoston kaikille jäsenille, joiden ajantasainen sähköposti oli tiedossa, sekä henkilöille, jotka olivat nettisivujen kautta liittyneet kirjeen tilaajiksi. Uutiskirjeen tilaajia oli vuoden lopussa 1033. Uutiskirje julkaistiin suomen kielellä ja laati verkoston koordinaattori, joka kokosi tietoa myös tiimiltä, toimituskunnalta sekä teema- ja paikallisryhmiltä. Tilaajalistan kautta tiedotettiin lisäksi erillisillä viesteillä verkoston jäsenkokouksista sekä jäsenkyselystä.

Uutiskirjeen lisäksi Changemakerilla oli käytössään sähköpostilistat jokaiselle teema- ja paikallisryhmälle sekä tiimille ja Globalistin toimituskunnalle, joilla ryhmät tiedottivat toiminnastaan.  Tiimin lista oli muilta suljettu lista, joka toimi vain tiimin ja työntekijöiden välisenä keskustelukanavana. Kaikki muut listat olivat avoimia ja niille saattoi liittyä Changemakerin nettisivujen kautta kuka tahansa toiminnasta kiinnostunut henkilö. Keskeisistä sähköpostilistoista Globalisti-listalla oli 70, rauhalistalla 86, velkalistalla 60 ja ympäristölistalla 75 tilaajaa. Kaikkien listojen tilaajamäärissä oli tapahtunut vuoden aikana pientä kasvua, mutta ei kovin merkittävää, mikä saattaa selittyä osin vapaaehtoisten vaihtumisella.

 

10. YHTEISTYÖKUMPPANIT JA SIDOSRYHMÄT

10.1. Kirkon Ulkomaanapu

Changemaker toimii osana Kirkon Ulkomaanapu mutta kuitenkin itsenäisesti. Changemakerin tiimi tapasi UIkomaanavun edustajia 13.2., jolloin myös uudistettiin verkoston ja Ulkomaanavun välistä yhteistyötä ja molempien tahojen velvoitteita linjaavat yhteistyöperiaatteet sisältävä asiakirja. Käytännössä yhteistyötä Kirkon Ulkomaanavun kanssa tehtiin etenkin erilaisiin tapahtumiin, kuten Maailma kylässä -festivaaliin ja kirkollisiin tapahtumiin liittyen. Lisäksi tehtiin kampanjayhteistyötä radikalisaatioteeman liittyen.

Kirkon Ulkomaanapu on osa ACT Alliance -verkostoa, jonka yhteyteen ryhdyttiin vuonna 2015 valmistemaan yhteistyöryhmää eri nuorisotyötä tekevien järjestöjen kesken. Mukaan valmisteluun kutsuttiin myös Suomen Changemaker, jota keskusteluissa edustivat koordinaattorit. Ulkomaanapu tuki Changemakerin liittymistä tuohon ryhmään. Ryhmän toiminta ei kuitenkaan käynnistynyt vielä vuonna 2015.

10.2. Muiden maiden Changemaker-verkostot ja kansainvälinen yhteistyö

Yhteydenpito muiden maiden (Norja, Islanti, Unkari, Kenia, Pakistan, Alankomaat) kansallisten Changemaker-verkostojen kanssa oli vuonna 2015 melko vähäistä ja keskittyi pohjoismaisten sisarverkostojen väliseen koulutusvaihtoon.

Norjan Changemakerin jokakesäiseen SommerSNU-tapahtumaan tapahtumaan lähetettiin kaksi osallistujaa: Patrick Ahlstrand ja Rebekka Katko. Tapahtuma järjestettiin Halsnøyssa, Bergenin lähellä Norjan länsirannikolla. Edustajat tekivät tapahtumasta Facebook-päivityksiä sekä kirjoittivat artikkelin Norjan Changemakerin kampanjasta ja Maailmanmuuttaja-haastattelun Globalistin numeroon 2/2015.

Suomen Changemaker-viikonloppuihin saatiin myös kansainvälisiä vieraita. Kevään viikonloppuun saapui kaksi osallistujaa Norjasta ja ysi Islannista. Syksyn tapahtumassa oli yksi osallistuja Norjasta.

Changemakerista pidettiin yhteyttä myös Kambodzhaan, missä Kirkon Ulkomaanavun Aasian aluetoimisto jatkoi tukea vuonna 2014 alkaneelle Changemaker-toiminnalle.

Alkuperäisen suunnitelman mukaan verkostojen oli tarkoitus pitää vuoden aikana Skype-kokous, jossa olisi työstetty Changemakerin kansainvälisiä suuntaviivoja sekä kehitetty yhteistyötä joka toinen vuosi pidettävien varsinaisten kansainvälisten kokousten välillä. Tämä kokous ei kuitenkaan toteutunut.

Myös keskustelu verkostojen välisessä Facebook-ryhmässä sekä tiedotus yhteisellä Facebook-sivulla oli vähäistä, lukuun ottamatta marraskuussa järjestettyä yhteistä videokampanjaa. Siinä eri maiden Changemaker-verkostot toteuttivat yhteistä vaikuttamistoimintaa lähettämällä videoterveisiä Pariisissa 30.11.–11.12. järjestettyihin YK:n ilmastoneuvotteluihin matkaaville päättäjille. Videoita tekivät Norjan, Islannin, Suomen ja Kambodzhan verkostojen lisäksi tanskalainen ja tansanialainen järjestö, joiden kanssa Norjan Changemaker on tehnyt yhteistyötä.

10.3. Kepa ja muut kehitysyhteistyöjärjestöt

Changemaker osallistui Kepan koordinoimaan kehitysyhteistyöjärjestöjen Pelastetaan kehitysyhteistyö -kampanjaan osallistumalla 8.9. järjestettyyn Me välitämme -mielenosoitukseen kehitysyhteistyömäärärahojen puolesta.

Verkosto piti yhteyttä Kepaan myös erilaisten yhteistyöverkostojen tapaamisten kautta sekä hyödyntämällä joitakin Kepan tarjoamia koulutuksia.

10.4. Rauhanjärjestöt

Koska Rauhanradikaali-kampanjassa tehtiin yhteistyötä Kirkon Ulkomaanavun kanssa, Changemakerin yhteydenpito muiden rauhanjärjestöjen kanssa vuonna 2015 oli hyvin vähäistä. Yhteistyötä tehtiin vain Loviisan Rauhanfoorumia järjestävän Suomen Kristillisen Rauhanliikkeen kanssa.

10.5. Velkateemaan liittyvät järjestöt

Changemakerin velkaryhmä jatkoi yhteistyötä muiden veroparatiiseihin ja kehitysmaiden verokysymyksiin perehtyneiden järjestöjen kanssa osallistumalla järjestöjen yhteiseen Verovaikuttajat -verkostoon, jossa olivat mukana myös muun muassa Kepa, Attac ja Eettisen kaupan puolesta ry.

10.6. Ympäristöjärjestöt

Changemaker oli mukana Maan ystävien koordinoimassa Polttava kysymys -kampanjaverkostossa sekä useiden eri ilmastokysymysten parissa toimivien järjestöjen muodostamassa Ilmasto.org -verkostossa. Yhteistyötä muiden ympäristöjärjestöjen kanssa tehtiin etenkin Jyväskylässä, missä ympäristö- ja paikallisryhmän vapaaehtoiset järjestivät ilmastomarssin yhdessä muiden alueen ympäristöjärjestöjen kanssa.

10.7. Kirkolliset yhteistyötahot

Changemaker jatkoi hyvää yhteistyötä kirkollisten sidosryhmien, kuten Nuorten Keskuksen ja Kirkon kasvatus- ja perheasian osaston, kanssa. Changemaker-koordinaattori sekä tiimin tapahtumavastaava edustivat verkostoa Yhden hinnalla -tapahtuman ohjelmatyöryhmän tapaamisissa. Tapahtuman pääjärjestäjiä olivat Nuorten Keskus ja Tampereen seurakuntayhtymä. Changemaker-koordinaattori oli mukana lisäksi vuoden 2016 tammikuussa järjestettävien Kirkon Kasvatuksenpäivien ohjelmatyöryhmässä. Kirkollisia sidosryhmiä tavattiin vuoden mittaan myös muissa tapahtumissa sekä työryhmissä. Yhteistyötä kirkollisten toimijoiden kanssa tehtiin myös Ekopaasto-kampanjaan liittyen.

10.8. Nuorisoyhteistyö Allianssi

Changemaker on Kirkon Ulkomaanavun kautta Allianssin jäsen. Koska Ulkomaanapu on nimennyt Changemaker-koordinaattorit yhteyshenkilöksi Allianssiin, he myös edustivat järjestön kevät- ja syyskokouksissa.