Kehitysyhteistyöllä köyhyyttä vastaan

Kehitysyhteistyöllä tarkoitetaan varojen siirtoa teollisuusmaista kehitysmaihin, joiden taloudellinen ja inhimillinen kehitys on koko prosessin tavoitteena. Kehitysyhteistyön historia ulottuu 1900-luvun puoliväliin asti. Toisen maailmansodan jälkeen siirtomaissa alkoi itsenäistymisaalto, jonka seurauksena maailmaan syntyi monia uusia valtioita joista valtaosa köyhiä. Itsenäistymistä seurasi luja usko siihen, että kun maat on saatu vapaiksi entisten emämaidensa sorrosta, alkaa niissä uusi, kehityksen leimaava aikakausi. Pettymys oli valtava, kun vuosien jälkeen maat edelleen olivat rutiköyhiä.

Kehitysyhteistyöstä käytetään usein myös nimitystä kehitysapu. Vaikka käsitteitä käytetään sekaisin, on niillä kuitenkin vivahde-ero. Kehitysyhteistyö-käsite sisältää ajatuksen siitä, että antaja ja saaja ovat keskenään kumppaneita, jotka toimivat yhteistyössä tavoitteiden saavuttamiseksi. Kehitysapu on vanhempi käsite, ja siihen liittyy ajatus hierarkiasta antajan ja saajan välillä.

Vuoteen 2015 asti kehityspolitiikkaa maailmanlaajuisesti ohjaavat YK:n vuosituhattavoitteet. Vuonna 2000 YK:n kokouksessa laadittiin vuosituhatjulistus (www.vuosituhattavoitteet.fi) kehitystä vauhdittamaan. Julistus määrittelee kahdeksan konkreettista tavoitetta, jotka on määrä saavuttaa vuoteen 2015 mennessä. Tavoitteet ovat:

1. Puolittaa äärimmäisten köyhien ja nälkäänäkevien määrä
2. Mahdollistaa koulutus kaikille maailman lapsille
3. Edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa
4. Vähentää alle 5-vuotiana kuolevien lasten määrä kolmannekseen vuoden 1990 tasosta
5. Parantaa äitien terveyttä ja vähentää äitiyskuolleisuutta neljännekseen vuoden 1990 tasost
6. Taistelu tauteja, erityisesti AIDS:ia ja malariaa vastaan
7. Tukea kestävää kehitystä
8. Edistää globaalia kumppanuutta

YK on asettanut jo 1970-luvulla tavoitteeksi, että kaikki teollisuusmaat antaisivat kehitysyhteistyöhön 0,7 % bruttokansantuotteestaan. Tällä hetkellä vain viisi maata täyttää tämän velvollisuutensa. Maat ovat Ruotsi, Norja, Tanska, Hollanti ja Luxemburg.

Vanhasen ensimmäisen hallituksen hallitusohjelmassa vuodelta 2003 todetaan, että ”Hallitus kasvattaa kehitysyhteistyömäärärahoja tavoitteena nostaa niiden osuus 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2010 mennessä yleinen talouskehitys kuitenkin huomioon ottaen”. Keväällä 2005 ja 2006 budjettineuvotteluiden aikaan pelkona oli, että kehitysyhteistyömäärärahoja ei nosteta riittävän paljon, jotta 0,7 %:in tavoitteeseen voitaisiin vuonna 2010 päästä.

Vaikka kehitysyhteistyömäärärahoja onkin nostettu, nosto on ollut niin hidasta, että käytännössä tavoite nostaa määrärahat 0,7 %:iin vuoteen 2010 mennessä on mahdoton. Uudesta, vuoden 2007 hallitusohjelmasta aikatavoite onkin kokonaan poistettu.