Kehyä, kiitos!

Kehyä, kiitos! -kampanjan logo. Logossa on maapallo, josta lähtee puhekupla Kehyä, kiitos! -tekstillä.

Changemakerin pääkampanja vuonna 2020 keskittyi kehitysyhteistyön määrärahoihin.

Vuoden 2020 koronapandemia synnytti Suomen hallitukselle paineen leikata yhteisistä varoista ja kehitysyhteistyöjärjestöt heräsivät huoleen, että syksyn budjettiriihessä leikkauskohteena saattaisi olla Suomen kehitysyhteistyön määrärahat.

Changemakerin näkökulmasta koronakriisin myötä kehitysyhteistyön ja globaalin vastuun merkitys nousi merkittävämmäksi kuin koskaan. Maailmanlaajuisen pandemian aiheuttamat talousjännitteet ajoivat jo ennestään hauraat maat entistä pahempaan ahdinkoon. Changemaker vaati Suomea huomioimaan kehitysyhteistyön erityisen tarpeen juuri tässä tilanteessa ja pyytää siksi kauniisti Kehyä, kiitos!

Koronapandemian myötä köyhyys on koronakriisin myötä nousussa ensimmäistä kertaa 30 vuoteen. YK:n yliopiston kehitystaloustieteen tutkimuslaitoksen mukaan koronakriisi voi sysätä jopa 500 miljoonaa ihmistä köyhyysrajan alapuolelle. Suomi on ulkopolitiikassaan profiloitunut valtiona, joka on aktiivisesti mukana globaalien ongelmien ratkaisuissa ja Changemaker halusi siksi, että Suomi pitää tästä linjastaan kiinni. Nälänhätä, sodat ja köyhyys ovat ongelmia, joihin Suomella on mahdollisuus puuttua laadukkaalla kehitysyhteistyöllä.

Järjestöjen tekemän kehitysyhteistyön ansiosta lukemattomien ihmisten elämänlaatu on parantunut. Esimerkiksi Reilun kaupan ja Kirkon Ulkomaanavun työn ansiosta Malawissa teetyöntekijöiden palkat ovat nousseet lähes viidenneksellä ja jokainen filippiiniläinen pääsee nyt valtion sairausvakuutusjärjestelmän piiriin uuden lain myötä, jota oltiin edistämässä suomalaisella kehitysyhteistyöllä. Lisää suomalaisen kehitysyhteistyön tuloksista pääset lukemaan Fingon #muutosvoimaa -kampanjan sivuilta (linkki aukeaa uuteen ikkunaan).

Kampanjan vaatimuksena oli, että Suomi pitäytyy hallitusohjelmassaan (pdf. aukeaa uuteen ikkunaan) ja sitoutuut nostamaan valtion kehitysyhteistyörahoituksen 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta ja käyttämään 0,2 prosenttia kaikista vähiten kehittyneiden maiden tukemiseen.

Kampanjan kärkenä pidettiin nimenomaan nuorten näkökulmaa aiheeseen. Kampanjavetoomuksessa pyydettiin allekirjoittajia kirjoittamaan oman näkemyksensä siitä, miksi kehitysyhteistyö on heidän mielestänsä tärkeää.