Taustatietoa

Mitä tarkoitetaan kansainvälisillä sopimuksilla?

Kansainväliset sopimukset ovat valtioiden välisiä sopimuksia, joissa sovitaan yhteisistä säännöistä ja luodaan välineitä kansainväliseen vaikuttamiseen valtioiden kesken. Näitä ovat muun muassa Yhdistyneiden kansakuntien peruskirja ja Geneven yleissopimukset,jotka sitovat kaikkia YK:n jäsenvaltioita. Tähän joukkoon lukeutuvat käytännössä kaikki maailman valtiot.

Mitä sopimukset säätelevät?

YK:n peruskirja määrittelee Yhdistyneiden kansakuntien periaatteet, kuten kaikkien jäsenvaltioiden suvereniteetin ja tasavertaisuuden. Geneven yleissopimukset taas määrittelevät sodankäynnin säännöt ja siten myös sotarikokset.

Näiden laajojen sopimusten lisäksi on olemassa kapeampia yhteen teemaan liittyviä kansainvälisiä konventioita, kuten YK:n ydinaseiden kieltosopimus sekä maamiinat kieltävä Ottavan sopimus. Suomi ei ole liittynyt ydiaseiden kieltosopimukseen. Ottawan sopimuksesta Suomi erosi vuoden 2026 tammikuussa.

Mikä on sopimuspohjainen järjestelmä?

Sopimuspohjaisella järjestelmällä tarkoitetaan kansainvälistä valtioiden välistä yhteisymmärrystä yhteisistä pelisäännöistä, joilla valtioiden välisiä suhteita hoidetaan. Tämä tarkoittaa sitä, että valtioiden suvereniteettia kunnioitetaan ja mahdollisissa konflikteissa noudatetaan sodan sääntöjä. Sopimuspohjainen järjestelmä takaa sen, että maailmassa ei vallitse vahvimman oikeus, vaan valtiot voivat luottaa siihen, että niiden väliset kiistat ratkotaan ensisijaisesti väkivallattomasti.

Suomi ja kansainväliset sopimukset

Venäjän hyökkäys Ukrainaan rikkoi YK peruskirjan keskeistä periaatetta valtioiden alueellisesta koskemattomuudesta. Aggressiot ovat herättäneet laajaa kansainvälistä huolta ja esimerkiksi siviilikohteisiin kohdistetut iskut on tuomittu voimaakkaasti ympäri maailmaa niin sanoin kuin teoin. Suomen on niin ikään ollut helppo liittyä tähän joukkoon ja asettaa pakotteita Venäjää kohtaan.

Israelin Gazaan kohdistamat, YK: riippumattoman tutkintakomission mukaan kansanmurhan tunnusmerkistöä täyttävät sotatoimet ovat herättäneet laajaa kansainvälistä huolta. Sairaaloihin, pakolaisleireihin ja humanitaarisiin avustuskuljetuksiin kohdistetut iskut eivät kuitenkaan ole johtaneet konkreettisiin toimiin tai yksiselitteiseen tuomitsemiseen, kuten Venäjän kohdalla.
Yhdysvaltojen toimet Venezuelassa ja Iranissa ovar herättäneet paheksuntaa, mutta eivät ole johtaneet Suomen kohdalla konkreettisiin toimiin. Donald Trump on puhunut avoimesti kyseenalaisista motiiveistaan näille hyökkäyksille, mutta Suomi on pysynyt hiljaa.

Miksi tämä on tärkeää?

Yhteiset pelisäännöt suojaavat erityisesti pieniä valtioita ja tavallisia ihmisiä. Humanitaarinen apu pääsee perille, sotarikoksiin voidaan puuttua ja ihmisillä on vahvempi suoja mielivaltaa vastaan.

Juuri nyt maailmassa käydään sotia, kansainvälisiä sopimuksia rikotaan avoimesti ja luottamus yhteisiin sääntöihin horjuu. Siksi tarvitaan keskustelua siitä, millaista kansainvälistä järjestystä haluamme rakentaa tulevaisuudessa.

Tavoittelemme kampanjalla sitä, että Suomi puolustaa kansainvälistä oikeutta, ihmisoikeuksia ja yhteisiä sääntöjä johdonmukaisesti kaikissa tilanteissa. Haluamme nostaa keskusteluun sen, miten kansainväliset sopimukset vaikuttavat turvallisuuteen, rauhaan ja globaaliin oikeudenmukaisuuteen myös suomalaisesta näkökulmasta.