Taustatietoa

Kehyä, kiitos! Nämä kaksi sanaa ovat ne terveiset, jotka haluamme välittää kehitysministerille ja budjettineuvottelijoille elokuun budjettiriiheen, sekä Suomen päättäjille, joilla myös budjettiriihen jälkeen on mahdollisuus vaikuttaa Suomen kehitysyhteistyön panostukseen.

Kehy, on ainakin järjestöpiireissä tuttu lyhenne, jota käytetään usein niin tekstissä kuin puheessa korvaamaan kehitysyhteistyö-sanahirviön. Kehyä, kiitos! -kampanjassa me tahdomme olla nostamassa esiin suomalaisen kehitysyhteistyön tuloksia ja vaatia, että tätä tärkeää työtä tehdään jatkossakin entistä suuremmalla panoksella.

Vuoden 2020 korona-pandemia on aiheuttanut inhimillistä kärsimystä ympäri maailmaa ja järisyttänyt maailmantaloutta. Kriisin seurauksena nälänhätä ja köyhyys ovat jälleen nousussa ensimmäistä kertaa yli 30 vuoteen ja kestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoitteet lipuvat kauemmaksi. Tarve kehitysyhteistyölle on siis suurempi kuin aikoihin.

Suomi on jo pitkään profiloitunut ulkopolitiikassa valtiona, joka kantaa globaalia vastuuta. Suomalainen kehitysyhteistyö tunnetaan maailmalla laadukkaana ja tuloksellisena ja onpa meillä yksi rauhan nobelistikin.

Tämänhetkisistä hallituspuolueista jokainen on sitoutunut nostamaan kehitysyhteistyörahoituksen 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta, käy ilmi Fingon teettämästä kyselystä. Changemakerin tuoreen strategian mukaisesti haluamme olla nostamassa näitä asioita esille myös tämän vuoden pääkampanjassa.

Myös eduskunnan kehityspoliittinen toimikunta muistuttaa, että kehitysrahoitus tarvitsee hallituskaudet ylittävää tiekarttaa. “Kehityspoliittinen toimikunta painottaakin, ettei hallituskaudet ylittävä rahoitussuunnitelma ole pelkästään irrallinen laskennallinen harjoitus, vaan sitoutuminen 0,7 polkuun tulee tehdä kehityspoliittisten tavoitteiden, painopisteiden ja kestävän kehityksen Agenda2030 periaatteiden valossa. Keskeisin niistä liittyy kaikkein haavoittuvimmissa asemassa olevien ihmisten ja ryhmien tukemiseen.”

Vuoden 2016 suuret kehitysyhteistyöleikkaukset, joita nykyinenkin hallitus on toimillaan korjaillut, johtivat monien hankkeiden äkkinäiseen lopettamiseen ja globaalin etelän hyödynsaajien jäämiseen puille paljaille. Tiekartta, joka varmistaa Suomen pääsyn 0,7 prosentin tavoitteeseen, estäisi tällaiset kehitysrahoituksen heilahtelut, jotka aiheuttavat tarpeetonta kärsimystä Suomen kumppanikohteissa. Lisäksi juuri nyt, kun köyhyys ja nälänhätä ovat korona-kriisin myötä jälleen nousussa, on tärkeää että kehitysyhteistyöllä paikataan niitä aukkoja, joita kriisi jättää kehittyvien maiden yhteiskuntiin.

Me vaadimme, että Suomi jatkaa panostustaan laadukkaaseen ja tehokkaaseen kehitysyhteistyöhön nyt kun sitä eniten tarvitaan.

Allekirjoita vetoomus täällä.