Kehitysmaiden epäoikeutetut velat tulee mitätöidä

Helsingin Sanomat uutisoi korppikotkarahastoista (Ulkomaat 28. 7.), jotka tekevät voittoa kehitysmaiden veloilla. Korppikotkarahastot eivät kuitenkaan ole ainoa kehitysmaiden velkoihin liittyvä ongelma.

1970-luvulta lähtöisin olevaa velkakriisiä ei ole ratkaistu. Se estää yhä kehitysmaiden nousemista köyhyydestä. Keskeinen ongelma on, että kansainväliset rahoituslaitokset, kuten IMF ja Maailmanpankki, toimivat sekä velkojina että velkojen sovittelijoina. 

Rahoituslaitosten kaksoisrooli voitaisiin ratkaista riippumattoman velkasovittelumekanismin avulla.

Lainaamisen on oltava vastuullista. Velkakriisin taustalla ovat usein epäoikeutetut velat, joita länsimaat ovat vastuuttomasti myöntäneet ja jotka eivät ole hyödyttäneet velan ottaneen valtion asukkaita.

Epäoikeutetusta velasta on vastuussa lainaajan lisäksi myös velan myöntäjä.

Suomen myöntämistä veloista ongelmallisimpia ovat vienti- ja korkotukiluotot, joista jälkimmäisiä tuetaan kehitysyhteistyömäärärahoilla. Esimerkiksi Proyecto Finlandia -tapauksessa Suomi tuki Instrumentarium?Medko Medicalin sairaalalaitevientiä Costa Ricaan korkotukiluotolla 2000-luvun alussa. 

Vaikka sairaalalaitteet osoittautuivat tarpeettomiksi ja ylihintaisiksi ja ongelmista tiedettiin jo luottoa myönnettäessä, Suomi ei ole myöntänyt vastuutaan tapauksesta. Tällaiset epäoikeutetut velat on mitätöitävä.

Aleksi Räsänen
Kaisa Kantele
Martta Kantele
Changemaker-verkosto

Julkaistu Helsingin Sanomien mielipidesivulla 30.7.2010