Nuorten Afrikka

Väestö kasvaa Afrikassa nopeasti. Samalla myös nuorten määrä jatkaa kasvuaan, ja useissa valtioissa nuoret muodostavat enemmistön väestöstä. Väestörakenteen muutos tuo mukanaan sekä haasteita että mahdollisuuksia, ja nuoret ovat avainasemassa maanosan tulevaisuuden muokkaamisessa.

Vuonna 2011 mielenosoitusten aallot levisivät Tunisiasta Pohjois-Afrikan ja Lähi-Idän halki. “Arabikevääksi” kutsutun poliittisen liikehdinnän keskiössä olivat etenkin nuoret, jotka protestoivat huonoja elinoloja ja poliittista järjestelmää vastaan. Taustalla vaikuttivat muun muassa nuorten laaja työttömyys, taloudelliset vaikeudet ja ongelmat demokratian ja ihmisoikeuksien toteutumisessa. Seuraukset ovat olleet vaihtelevia. Syyriassa mielenosoitukset johtivat yhä jatkuvaan epävakauteen, kun taas Tunisiassa poliittista järjestelmää ollaan uudistettu demokraattisempaan suuntaan. Yksi asia kuitenkin on varma: nuorten poliittisella liikehdinnällä oli merkittävää yhteiskunnallista ja valtioiden rajat ylittävää voimaa. Arabikevät on osoitus siitä, kuinka keskeistä on, miten Afrikan valtiot pystyvät poliittisesti vastaamaan kasvavan nuorison tarpeisiin.

Afrikan väestönkasvu

Samaan aikaan kun Suomen ja Japanin kaltaisissa valtioissa kamppaillaan alhaisen syntyvyyden ja väestön ikääntymisen kanssa, Afrikassa vallitsee täysin päinvastainen tilanne. Monissa valtioissa syntyvyys on korkealla ja lapsikuolleisuus on vähentynyt. Taustalla vaikuttaa esimerkiksi terveyspalvelujen paraneminen. Ikärakenne on monissa valtioissa päinvastainen verrattuna Suomeen. Esimerkiksi Nigerissä mediaani-ikä on noin 15 vuotta, mikä tarkoittaa sitä, että puolet väestöstä on alle 15-vuotiaita. Suomessa alle 15-vuotiaita on vain 15 prosenttia väestöstä.

Suomen ulkoministeriö määritteli vuonna 2019 julkaistussa kehityspoliittisessa selvityksessä väestönkasvun yhdeksi Afrikan keskeisimmäksi megatrendiksi. Väestönkasvu kuitenkin vaihtelee Afrikan sisäisen moninaisuuden myötä. Esimerkiksi monessa Itä-Afrikan valtiossa syntyvyys on laskenut, kun taas ranskankielisessä Länsi-Afrikassa väestönkasvu on maailman nopeinta. Selvityksessä listataan kolme yleistä kehityssuuntaa, jotka voidaan todeta vaihtelusta huolimatta: Afrikan väestö tulee kasvamaan merkittävästi 2000-luvulla ja maanosassa tulee asumaan koko maailman nuorin väestö ja suurin osa työikäisestä väestöstä. Selvityksen mukaan vuoteen 2050 mennessä valtaosa maailman nuorisosta (0–24-vuotiaista) tulee olemaan Afrikassa.
Väestönkasvulla on monenlaisia mahdollisia seurauksia. Esimerkiksi suuri työikäisten määrä tuo mukanaan mahdollisuuden taloudelliseen kasvuun. Niin sanotun demografisen osingon hyödyntämistä hankaloittavat kuitenkin poliittinen epätasapaino, sosiaali- ja terveyspolitiikan ongelmat sekä nuorisotyöttömyys. Väestönkasvu ja ilmastonmuutos yhdessä taas haastavat Afrikan ruokaturvaa. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön mukaan vuonna 2022 noin 60 prosenttia maanosan väestöstä kärsi kohtalaisesta tai vakavasta ruokaturvattomuudesta. Myös konfliktien vaara on olemassa, jos kasvavan väestön tarpeista ei pystytä pitämään huolta.

Väestönkasvun tuomien haasteiden rinnalla keskeistä on kuitenkin nuorten potentiaali merkittävänä yhteiskunnallisena muutosvoimana. Helsingin yliopiston sosiologian professori Elina Oinas näkee tilanteessa myönteisiä puolia sen haastavuudesta huolimatta: “Meillä on mieletön määrä nuoria juuri nyt. Haluaisin nähdä asian niin, että se ei ole katastrofaalinen ongelma vaan mahtava mahdollisuus. Toki kerralla on iso väestö, joka tarvitsee koulutusta tai työpaikkoja. Onhan se valtava haaste.”

Oinas nostaa esimerkiksi Etiopian. “Noin 40 prosenttia asukkaista on alle 15-vuotiaita ja 70 prosenttia alle 29-vuotiaita. Se tarkoittaa 70 miljoonaa nuorta ihmistä. Alle 15-vuotiaat ihmiset tarvitsevat koulutuksen. Näiden nuorten aikaikkuna on juuri nyt.”

Nuorten poliittinen osallisuus

Tutun sanonnan mukaan “nuorissa on tulevaisuus”. Afrikassa sanonta saa aivan uuden mittakaavan nuorten suuren määrän myötä. Nuorten poliittinen osallisuus onkin tärkeää sekä nuorten itsensä kannalta että valtiotasolla. Kun valtiossa on parhaimmillaan monia kymmeniä miljoonia nuoria, on keskeistä, miten kyseinen väestöryhmä pääsee osaksi yhteiskuntaa ja saa äänensä kuuluviin. Mitä nuoret oikeastaan haluavat? Ja miten he pystyvät siihen vaikuttamaan?

Oinaksen mukaan nuorten poliittinen osallisuus ilmenee monin eri tavoin. Hän nostaa esiin, miten perinteisen äänestämisen ja ehdolla olemisen lisäksi nuoret käyttävät muita väyliä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. “On olemassa muuta politiikkaa, joka on todella tärkeää nuorille. Esimerkiksi luovat alat, musiikki, start-upit. Kekseliäisyyttä on todella paljon. Sitä ei saa vähätellä. Sen sijaan, että perustetaan järjestö, asioita halutaan tehdä myös eri tavalla. On esimerkiksi paljon somekanavia, joiden kautta mobilisoidutaan väliaikaisesti. Kiinnittäydytään johonkin tiettyyn juttuun, esimerkiksi protestoidaan vedensaannin puolesta tai tehdään taideprojekti.”’

Oinaksen mukaan perinteisen politiikan ulkopuolista vaikuttamista on esimerkiksi valtioissa, joissa muodollinen poliittinen vaikuttaminen on epähoukuttelevaa tai nuorten ulottumattomissa. Politiikkaa saatetaan esimerkiksi pitää liian korruptoituneena tai tylsänä, jolloin nuoret toimivat perinteisen politiikan ulkopuolella. Oinaksen mukaan tämä voi ilmetä myös destruktiivisina protesteina ja ääriliikkeinä. “Jos nuorilla ei ole hyvää mahdollisuutta osallistua, sillä on todella ongelmalliset ja kauaskantoiset seuraukset sekä heille yksilöinä että poliittisessa maisemassa. Jos nuoret eivät pääse asianmukaisesti mukaan, he löytävät tapansa ilmaista itseään.”

Nuorten poliittinen osallisuus ei ole itsestäänselvyys huolimatta siitä, että nuoret muodostavat merkittävän enemmistön Afrikassa. “Kirjassa What politics? Youth and Political Engagement in Africa on paljon tapauksia nuorista, jotka yrittivät toimia perinteisen politiikan sisällä, mutta eivät saa ääntään kuuluviin. Nuorten poliittista vaikuttamista helposti trivialisoidaan tai tehdään naurunalaiseksi”, Oinas kertoo viitaten teokseensa.

Nuoret elävät haastavissa poliittisissa ympäristöissä. Afrikan valtioissa esiintyy poliittista epävakautta ja vaikeaa historiaa. Oinas korostaa, miten kolonialismin historia vaikuttaa nimenomaan valtioon, sillä monen valtion rakenteet on rakennettu epäsopivalle ja väkivaltaiselle pohjalle. “Ja kuitenkin juuri nuorten kohdalla valtio on aivan olennainen. Sekä koulutus ja terveydenhuolto että oikeudet ja demokraattinen vaikuttaminen. Jos melkein jokaisella Afrikan valtiolla on haasteita näiden asioiden kanssa, se on nuorille todella suuri ongelma.”

Aihetta käsitellessä on kuitenkin tärkeä huomioida, että nuorten kokemat haasteet ovat maakohtaisia, sillä poliittinen järjestelmä ja poliittiset ongelmat vaihtelevat Afrikan valtioiden välillä.

Musiikilla väkivaltaa vastaan

Vuonna 2020 eteläafrikkalainen muusikko Loyiso Gijana julkaisi videopalvelu Youtubessa kappaleen Madoda Sabelani. Julkaisuhetkellä vasta 21-vuotias artisti otti kappaleellaan kantaa Etelä-Afrikan naisiin kohdistuvaan väkivaltaan. Gijanan laulaessa videolla näytetään yksi toisensa perään kuvia väkivallan uhreista. Tähän päivään mennessä video on kerännyt noin 4 miljoonaa näyttökertaa ja sen on esittänyt muun muassa Etelä-Afrikan Stellenboschin yliopiston kuoro.

Videon alla Gijana kirjoittaa: “Naisemme; äitimme ja sisaremme taistelevat elämänsä puolesta maailmassa, jossa naisia tapetaan päivittäin. Miksi me miehet olemme hiljaa, kun ainoa, mitä kuulee, on naisen itku? Miksi koemme olevamme oikeutettuja naisen kehoon? Uskon, että miesten tulisi protestoida, kävellä kaduilla, puolustaa naisia. Paras tapa taistella sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa vastaan on, että miehet seisovat yhdessä naisten puolesta. Jos naiset eivät voi taistella itsensä puolesta, niin kuka sitten taistelee heidän puolestaan?”

Etelä-Afrikan virallisten tilastojen mukaan noin joka viides suhteessa oleva nainen on kokenut väkivaltaa kumppaninsa toimesta. Gijana on esimerkki siitä, miten nuorten keskuudessa on paloa puuttua ympäröivän yhteiskunnan ongelmiin ja kuinka nuorten poliittinen vaikuttaminen voi tapahtua monen väylän kautta. Aika tulee näyttämään, miten Afrikan valtiot reagoivat nuoren sukupolven tarpeisiin ja vaatimuksiin ja millaista muutosta nuoret saavat Afrikassa aikaiseksi.

LÄHTEET:

FAO, AUC, ECA and WFP. 2023. Africa – Regional Overview of Food Security and Nutrition 2023: Statistics and trends. Accra, FAO. https://doi.org/10.4060/cc8743en

https://globalis.fi/konfliktit/arabikevaet

https://ourworldindata.org/age-structure

https://stat.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html#vaestorakenne

https://www.statista.com/statistics/1121264/median-age-in-africa-by-county/

https:// www.youtube.com/watch?v=jAN6Dv3KSWw&list=LL&index=10

https://www.parliament.gov.za/storage/app/media/1_Stock/Events_Institutional/2020/womens_charter_2020/docs/30-07-2020/A_Statistical_Overview_R_Maluleke.pdf

Vastapuu, L, M. Mattlin, E. Hakala & P. Pellikka, 2019. Afrikan megatrendit, 56 s. Ulkoministeriö.