Kommentti: sukupuolittuneet opiskeluvalinnat

Kuvassa Elisa Kaartinen
Elisa Kaartinen kommentoi Globalistin numeroon 1/2021 kirjoittamassaan artikkelissa nousseita teemoja

Kuusi vuotta sitten hakeuduin opiskelemaan naisvaltaista kasvatusalaa. Minulla oli kuitenkin alusta asti tunne, ettei ala ole täysin minua varten. Mitkä tekijät vaikuttivat siihen, että hakeuduin opiskelemaan juuri kasvatustieteitä? 

Olen luonteeltani analyyttinen ja ollut peruskoulussa hyvä matemaattisissa aineissa. En kuitenkaan ajatellut missään vaiheessa teknologia-alojen koskettavan itseäni tai nähnyt niitä edes kiinnostavina. Teknologia-aloihin liitetään mielestäni edelleen maskuliinisina pidettyjä piirteitä ja alaa ei ole tehty naisille saavutettavaksi. Miten voisi lähteä opiskelemaan alaa, josta ei tiedä mitään ja johon ei osaa sijoittaa itseään? 

Tiedämme, että koulutus ja ammatit periytyvät Suomessa sukupolvelta toiselle ja ilman asiaan aktiivista puuttumista ei muutosta tapahdu. Sukupuoli luo edelleen uskomuksia siitä, mikä on itselle tavoittelemisen arvoista, mahdollista ja sopivaa, riippumatta siitä millaisia taitoja tai mielenkiinnon kohteita yksilöllä on.

Tutkimusten mukaan naisille on usein tärkeää tehdä työtä, joka koetaan merkityksellisenä. Ehkä se oli itsellänikin syy hakea opiskelemaan juuri kasvatustieteitä. Ei ole kuitenkaan kestävää ajatella, että osa aloista olisi merkityksellisiä ja osa ei. Tällöin myös hukataan mahdollisuus tehdä työtä joka merkityksellisen lisäksi koetaan mielekkääksi ja omia vahvuuksia vastaavaksi.

Suomella on vahva maine tasa-arvon mallimaana ja uskon, että osittain siksi työelämän jakautuneisuudesta on vaikea puhua. Valloilla on myös vahvasti yksilöllisyyttä korostava ajattelutapa – jokainen valitsee itse oman tiensä. Päätöksemme eivät kuitenkaan synny tyhjiössä, vaan monien tiedostettujen ja tiedostamattomien uskomusten ympäröimänä. 

Olen liittänyt teknologiaan alitajuntaisesti ajatuksen, että se on jotain mitä en pysty käsittämään tai hahmottamaan. Juuri tällaiset sukupuolittuneet uskomukset ovat kaikista haitallisimpia. Ja samalla on ollut helpompaa asettua valmiiseen muottiin, kuin rakentaa uutta. 

Toivon, että tulevaisuudessa niin teknologia- kuin kasvatusaloista opitaan puhumaan tavalla, joka herättää kaikkien sukupuolien kiinnostuksen. Olemassa olevien uskomusten murtaminen vie aikaa, mutta se on välttämätöntä.

Kommentti on julkaistu Globalisti-lehden numerossa 1/2021 ja se viittaa teknologia-alojen sukupuolittuneisuutta käsittelevään Kaikki koodaamaan! –artikkeliin. Artikkelin pystyt lukemaan täältä. (linkki aukeaa uuteen ikkunaan)