Hyi, hyönteisiä!
Kauppa käy kiivaasti kambodžalaisen aukion hyönteiskojulla kauppiaan samalla grillaillessa uutta kuormaa torakoita myyntitiskille. Seison kojun grillihyönteisvalikoiman edessä ja mietin mitkä hyönteisvalikoimasta olisivat helpoimmin nieltävissä. Hyönteisten äärellä huomaan epäröiväni: ovatko hyönteiset sittenkään ihmiselle soveltuvaa ravintoa? Ja ennen kaikkea, miten kukaan kestää torakan suutuntuman?
Arkipäivää monissa maissa
Maailmalla entomofagia eli hyönteisten käyttö ihmisten ruokana on kuulunut erilaisiin ruokakulttuureihin jo vuosituhansien ajan. Muun muassa Aasiassa, Afrikassa ja useissa Latinalaisen Amerikan maissa hyönteisten syönti on arkipäivää, ja noin 80 prosentissa maailman valtioista syödään hyönteisiä. Syötäviä hyönteislajeja on YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n rekisteröimänä tähän mennessä 1900 erilaista.
Länsimaisissa kulttuureissa hyönteisten syönti on ollut melko epätyypillistä, minkä takia hyönteisten syöminen on monen mielestä epäilyttävää ja omituista. Kalan ja lihan yleistynyt käyttö proteiinin lähteinä ovat tehneet hyönteisten syönnistä tähän menneessä myös tarpeetonta. Länsimainen yltäkylläisyys tekee hyönteisruokailuun siirtymisestä melko hidasta todennäköisesti myös tulevaisuudessa. Mukavuusalueelta ei tee mieli poistua, etenkään kun vastassa ovat ällöttävät ja inhottavat vilisijät.
Tarkemmin kun asiaa ajattelee, on hyönteisten jättäminen pois lautaselta erikoista. Ne kun tarjoavat usein hyvin korkealaatuisia ravintosisältöjä, paljon kuituja ja proteiinia. Esimerkiksi kuivatussa sirkassa on proteiinia kolminkertaisesti kananlihaan nähden. Hyönteisten sisällyttäminen osaksi ruokavaliota olisi voinut tuoda apua köyhimpinä aikoina. Osittain näin tapahtuikin, ja esimerkiksi Suomessa syötiin pula-aikaan muurahaisten munia.
Hyönteisten syömisellä maailmaa pelastamaan
Ruoan riittämättömyys on herättänyt huolta ympäri maailman. Ruoan saatavuus, hankittavuus ja käytettävyys tulisi olla kaikille ihmisille vakaalla pohjalla, mutta siihen on vielä matkaa. Nälkää näkevät ja aliravitsemuksesta kärsivät erityisesti Saharan eteläpuolisen Afrikan maissa sekä Kaakkois-Aasiassa asuvat ihmiset.
Ruokaturvan kannalta hyönteisten syönti nähdään ratkaisevana tulevaisuuden kannalta. Jos ihmiset söisivät lihan ja kalan sijasta useammin hyönteisruokaa, voisivat monet maailman ruokaongelmista ratketa. Suomessa hyönteisten syömiseen kannustaa muun muassa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä, joka on todennut hyönteissyönnin olevan välttämätöntä elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi.
Hyönteissyöntiä pidetään mahdollisena ratkaisuna ruokaturvan ohella myös ympäristöongelmiin. Lihan ja kalansyönnin korvautuessa hyönteisillä ruoantuotannon ekologinen jalanjälki pienenee. Eläintalouden energiatehokkuutta mitataan yleensä vertaamalla tuotantoeläimen tarvitseman ravinnon tai energian määrää suhteessa sen tuottaman proteiinin määrään. Mitä suurempi suhdeluku on, sitä enemmän energiaa tarvitaan ja sitä suuremmaksi ekologinen jalanjälki kasvaa. Karjalla tämä suhdeluku saattaa olla jopa 54:1, mutta useilla hyönteislajeilla suhdeluku on pieni, vain 4:1. Hyönteisiä syömällä maailman peltoalaa voitaisiin vähentää jopa kolmanneksella. Tämä ero johtuu siitä, että kilo syötävää hyönteismateriaalia saavutetaan usein yli 10 kertaa pienemmällä määrällä kasviravintoa kuin kilo lihaa.
Hyönteiset ovat alkaneet kiinnostaa myös länsimaissa
Ruoan riittämättömyyden vuoksi viime vuosina myös länsimaissa on ryhdytty valmistelemaan hyönteisten kasvattamista ruoksi. Aikaisemman tutkimuksen keskityttyä hyönteisten torjuntaan selvitetään nyt niille suotuisimpia elin- ja kasvuolosuhteita. Euroopan tasolla hyönteisiä säädellään uuselintarvikelainsäädännön piirissä ja ne ovat olleet tähän mennessä pääosin kiellettyjä. Tilanne on kuitenkin muuttumassa, ja ensimmäiset hyönteisruokatuotteet ovat Suomessakin jo saapuneet kauppojen hyllyille. Muutenkin maassamme hyönteistalous on melko pitkällä. Turun yliopiston johtama hanke pyrkii nostamaan Suomen hyönteisbiotalouden eturintamaan yritysten ja tutkijoiden yhteistyön avulla. Tällä hetkellä hyönteisiä kasvatetaan kuitenkin vasta muutamilla tiloilla,
muun muassa otaniemeläisellä sirkkatilalla. Hyönteiset ovat myös tulleet elintarvikevalvonnan piiriin.
Muutaman vuoden sisällä voidaankin jo nähdä oikea hyönteisruokabuumi. Suomalaisista noin 70 prosenttia on kertonut olevansa kiinnostunut hyönteisistä osana ruoanlaittoa. Kokonaisten hyönteisten syöminen ei suomalaisiakaan kiinnosta, mutta hyönteisistä voidaan onneksi valmistaa ravintoa usein eri tavoin. Hyönteisten syömisen arveluttaessa vielä jonkin verran ne tullaan todennäköisesti tuomaan länsimaiden ja Suomen kuluttajamarkkinoille ensisijaisesti sellaisessa muodossa, jossa ne ovat tunnistamattomia – jauhettuina, rouhittuna ja taikinoihin piilotettuina. Yksi tällainen tuote on sirkkajauho, jota voi käyttää leivonnassa vehnäjauhon ohella nostamaan ruoan proteiinipitoisuutta. Hyönteisten ruokakäytössä vain taivas on rajana.
No miltä ne hyönteiset sitten maistuivat tuona iltana kambodžalaisen kaupungin torilla? Sanalla sanoen hyvältä: suolatut ja paahdetut koppakuoriaiset menisivät sipseistä, kun taas toukka puraistessa hieman pirskahtelee suussa.