Toisten kotona Qatarissa
Qatar on hellittänyt otettaan ulkomaalaisista siirtotyöläisistä, mutta kotiapulaiset ovat jääneet uudistusten ulkopuolelle. Moni heistä elää edelleen työnantajan kontrollin alla.
Arabian niemimaalla sijaitseva Qatar on jo pitkään ollut huomion kohteena siirtotyöläisten huonojen olojen vuoksi. Ulkomaalaista työvoimaa säätelevä kafala-järjestelmä on mahdollistanut työnantajien vallankäytön siirtotyöläisiin. Maa on sittemmin uudistanut työlakeja ja purkanut kafala-järjestelmää. Uudistusten myötä siirtotyöläiset saavat nyt poistua maasta tai vaihtaa työpaikkaa ilman työnantajan lupaa. Muutoksista eniten ovat hyötyneet miesvoittoisilla aloilla työskentelevät. Kotiapulaisten työoloihin uudistukset eivät kuitenkaan tuoneet suurta muutosta ja moni heistä elää edelleen työnantajan kontrollin alla.
Qatariin kahdeksan vuotta sitten muuttanut filippiiniläinen Angelica Fernando tekee töitä kotiapulaisena ja toimii vapaa-ajalla Bayanihan-järjestön hallituksessa. Järjestö tarjoaa tukea ja neuvontaa kotiapulaisille työelämään liittyvissä ongelmissa. Fernando asuu viisihenkisessä qatarilaisessa perheessä. Omaa perhettä hänellä ei ole, mutta sukulaisiaan hän tapaa kerran vuodessa.
Koti työnantajan katon alla
Fernandon mukaan uuteen kotiin sopeutuminen vieraassa maassa vaatii paljon kärsivällisyyttä.
”Meidän pitää kunnioittaa kulttuuria ja erilaisia tapoja ja työnantajan ohjeita tulee noudattaa. Rajan vetäminen työn ja vapaa-ajan välille on usein vaikeaa, koska koti ja työnantaja ovat sama asia. Kaikilla kotiapulaisilla ei ole edes omaa huonetta tai mahdollisuutta yksityisyyteen,” Fernando kertoo.
Asumisjärjestelyt ovat yksi syy miksi kotiapulaiset ovat haavoittuvassa asemassa.
”Teen töitä noin kymmenen tuntia päivässä kuutena päivänä viikossa. Pidän huolen lapsista, herätän heidät, vaatetan ja lähetän heidät kouluun. Siivoan, pesen pyykit, valmistan ateriat perheelle joka päivä. Usein aika ei riitä kaiken hoitamiseen. Olen kuitenkin onnekas, koska moni tekee töitä jopa 12-14 tuntia päivässä ilman vapaapäiviä.”
Hänen mukaansa levon puute ja saman kotiapulaisen hyödyntäminen useammassa taloudessa aiheuttavat eniten valituksia Bayanihan-järjestölle.
Ylitöiden lisäksi kotiapulaiset ovat vaarassa kokea fyysistä ja henkistä väkivaltaa, seksuaalista ahdistelua ja palkanmaksuhäiriöitä. Nämä altistavat erilaisille mielenterveyden häiriöille. Masennus ja arvottomuuden tunne on hyvin yleistä kotiapulaiset keskuudessa. Fernando kertoo myös, että osa työnantajista lukitsee heidät sisään ja estää yhteydenpidon perheeseen ja ulkomaailmaan. Järjestölle tulee valituksia myös kotiapulaisilta, joilta työnantaja on ottanut passin pois.
Lainsäädäntö ei suojele kotiapulaisia
Qatarin laki kotiapulaisten oikeuksista määrittelee kotiapulaisille yhden viikoittaisen vapaapäivän, kolmen viikon vuosiloman ja enintään 10 tuntia kestävän työajan päivässä. Kansainvälinen ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch on kritisoinut uudistuksia. Kotiapulaiset eivät edelleenkään kuulu Qatarin työlain piiriin, jolloin he eivät hyödy paremmasta työlainsäädännöstä. Laki ei myöskään takaa työvalvontaa kotiapulaisille, jolloin heidän todellisesta tilanteesta kodeissa on vaikea saada tietoa.
”Tiedän tapauksia, joissa kotiapulainen on halunnut lähteä kotiin työsopimuksen päätyttyä, mutta työnantaja on estänyt tämän. Joskus työnantajat uhkailevat heitä poliisilla ja vankilalla, jos he eivät suostu jäämään”, Fernando kertoo.
Hänen mukaansa ongelma on siinä, etteivät naiset tiedä oikeuksistaan Qatarissa. Työvalvonnan puuttuessa osa kotiapulaisista on jäänyt loukkuun koteihinsa.
”Pyrimme auttamaan pulassa olevia kotiapulaisia yhdessä Filippiinien suurlähetystön kanssa. Eniten muutoksia tarvitaan kuitenkin lainsäädäntöön”, Fernando toteaa.
Artikkeli on julkaistu Globalisti-lehden numerossa 2/2020