Suomalaiset globaalissa muuttoliikkeessä
Kansainvälisen muuttoliikkeen ja kasvavan yhteistyön seurauksena kansainvälisyys on yhä luonnollisempi osa monelle suomalaiselle lapsesta ja nuoresta eläkeläiseen. Yhä useammalle on luonnollista siirtää elämä Suomen rajojen ulkopuolelle ainakin tilapäisesti. Vuonna 2015 lähes 10 000 suomalaisten jätti kotimaansa. Suomalaisten maastamuutto on ilmiönä on yhä enenemissä määrin kirjavampaa ja monisyisempää.
Suomalaisten maastamuutto 1900-luvulta tähän päivään
Ilmiö ei suinkaan ole uusi, on laskettu, että yli miljoona suomalaista jätti Suomen 1900-luvulla. Puolet lähtijöistä lähtivät juuri itsenäistyneestä Suomesta ennen toista maailmansotaa pitkälti maan vaikean talous- ja yhteiskuntatilanteen seurauksena tavoittelemaan parempaa toimeentuloa. Suurimmat vastaanottajamaat olivat perinteisesti länsinaapuri Ruotsi sekä Yhdysvallat jaAustralia ennen 1900-luvun edetessä tiukentuneita maahanmuuttomääräyksiään.
Toinen 1900-luvun merkittävimmistä rajat ylittävistä muuttoliikkeistä kohdistui toisen maailmansodan jälkeisessä Suomessa elinkeinoelämän rakenteen merkittävien mullistusten seurauksena Ruotsiin. Suurten ikäluokkien tullessa työmarkkinoille samoihin aikoihin, osa nuorista aikuisista oli pakotettu hakeutumaan työtehtäviin muualle. Suomalaista muuttoliikettä 1950-luvulla helpotti jo tuolloin Pohjoismaisten yhteistyön lisääntyminen kun esimerkiksi niin kutsuttu Pohjoismainen passiunioni perustettiin, mikä omalta osaltaan edesauttoi useiden maahanmuuton hidasteiden poistamista.
Maastamuuttaja tänään
Kansainvälisyys ja maastamuutto ovat olleet osa Suomea ja suomalaisuutta läpi aikojen ja muuttuneet aikojen ja tarpeiden mukana. Siinä missä viisikymmentä tai sata vuotta sitten suomalaisen muuttoa maailmalle voidaan karkeasti kuvailla useimmiten olleen “taloudellinen pakkomuutto”, nykyään taloudellisten syiden rinnalla maastamuuttavia motivoivat myös halu kartoittaa elämänkokemusta olipa se sitten esimerkiksi vaihto-opiskelumahdollisuuksien tai työteon kautta, halu parantaa kielitaitoa tai ehkä ulkomaalainen puoliso. Pysyvään ulkomaille muuttoon motivoi tänään usein ulkomaalainen puoliso, ei niinkään työ kuten aikaisemmin.
Tänään tyypillinen maastamuuttaja on 25-34 vuotias korkeasti koulutettu, kielitaitoinen nuori tai nuori aikuinen. Suurin osa maasta maastamuuttajia on nykyään naisia. Vaikka Ruotsi on edelleen suurin yksittäinen kohdemaa suomalaisille, on sinne muuttaneiden määrä laskenut läpi 2000-luvun ja muiden maiden suosio noussut. 2000-luvun suomalainen maastamuuttaja lähtee tyypillisimmin Ruotsiin, Iso-Britanniaan tai Yhdysvaltoihin.
Maailma on mahdollisuuksia täynnä
Suomalaisten maastamuuttoa tarkastellessa on myös selvää, että iso osa maasta muuttaneista palaa kotimaahan jossain vaiheessa. Tilastokeskuksen mukaan lähteneiden ja palaneiden luvuissa ei enää ole suurta eroa. Vuonna 2015 Suomeen muutti noin 8000 Suomen kansalaista taskussaan kansainvälistä kokemusta.
Ensimmäistä kosketusta ulkomailla asumiseen suomalaiselle nuorelle aikuiselle voi tarjota esimerkiksi toisen asteen kansainvälisyyskasvatus tai korkeakouluopiskelijalle vaihto-opinnot. Euroopan unionin 30-vuotias ERASMUS-ohjelma on yksi esimerkki mahdollisuuksista korkeakouluopiskelijoille. Sen kautta yli kaksi miljoona ERASMUS-opiskelijaa on opiskellut oman kotimaansa ulkopuolella 3-12 kuukauden ajan. Usein opiskeluaikana kartutettu kokemus innoittaa lähtemään uudestaan aikana, jolloin internetin työnhakumahdollisuudet ja esimerkiksi Euroopan unionin kansalaisten sisäinen vapaa liikkuvuus on mullistanut työnhaun mahdollisuudet. Globaalissa maailmassa maailmanlaajuiset muuttovirrat ovatkin kasvavissa määrin luonnollisia valintoja monelle ihmiselle ympäri maailmaa, myös Suomessa.
Juttu on ilmestynyt Globalistin numerossa 1/2017.