Tanskan maahanmuuttopolitiikka vuoden 2015 pakolaiskriisin jälkeen

Tanska näyttää jättäneen humanitaariset tavoitteensa taka-alalle.

Tanskasta tuli 1900-luvun aikana neuvostoblokin, Balkanin, Lähi-idän ja sen ulkopuolelta tulevien pakolaisten ja maahanmuuttajien koti. Nykyään maahanmuuttajia ja heidän jälkeläisiään on kymmenen prosenttia koko väestöstä. Tanska on myös ollut merkittävä pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden puolestapuhuja. Tanska liittyi jo vuoden 1951 YK:n pakolaisyleissopimukseen.

Helsingin yliopiston yliopisto-opettaja Byron Rom-Jensenin mukaan ennen 1990-lukua Tanskan maahanmuuttopolitiikka oli liberaalia, mutta Kylmän sodan jälkeen se alkoi tiukentua. Vuoden 2015 pakolaiskriisi oli merkittävä vuosi, sillä rajat suljettiin. Hänen mukaansa jopa Libanonissa mainostettiin sanomalehdessä, että älä tule Tanskaan, Rom-Jensen kertoo Globalistille.

Vuosi 2015 toi jotain aivan uutta Tanskan politiikkaan. Vuonna 2015 Tanskasta haki turvapaikkaa 21 000 ihmistä, kun vuonna 2014 haki 14 815. Tanska sattuu olemaan Saksan ja Ruotsin välissä, mitkä ovat suosituimmat eurooppalaiset kohteet siirtolaisille. Tanskan hyvinvointivaltio, joka takaa jokaiselle kansalaiselle muun muassa ilmaisen terveydenhuollon ja koulutuksen, on vaikeuksissa, niin siis väittää Tanskan hallitus. Elokuussa 2016 hallitus leikkasi pakolaisten ja maahanmuuttajien sosiaalietuuksia 45 prosentilla, mikä on
”integraatioeduksi” markkinoitu toimenpide. Varmistaakseen, että viesti vastaanotettiin selvästi, Tanskan hallitus ryhtyi
mainostamaan etuuksien leikkauksia.

Syyrialaiset ovat vaarassa palatessaan kotimaahansa

Tanska on ensimmäinen Euroopan maa, joka käskee suuria määriä syyrialaisia pakolaisia palaamaan kotimaahansa. Tanskan hallitus on viime vuosina omaksunut yhden tiukemmista linjauksista turvapaikka- ja maahanmuuttoasioissa Euroopassa – perusteli päätöstään sillä, että aseelliset selkkaukset ovat vähentyneet Damaskoksessa ja sen lähiöissä. Kyseessä on propagandavallankaappaus presidentti Bashar al-Assadin hallitukselle, ja Syyrian valtion tiedotusvälineet ovat kuvailleet Tanskan päätöstä poliittisena voittona.

Vuonna 2015, kun ennätysmäärä syyrialaisia pakeni sotaa Eurooppaan, Tanska hyväksyi lain, jolla määrättiin tilapäinen asema mielivaltaista väkivaltaa pakeneville ihmisille. Lain mukaan tilapäisen suojelun saaneet uhkaavat menettää asemansa heti, kun heidän kotimaansa turvallisuudessa tapahtuu parannuksia.

Nuoret yksilöt, jotka ovat integroituneet tanskalaiseen yhteiskuntaan, ja heidän elämänsä kääntyvät ylösalaisin, vaikka he olisivatkin edenneet kohti lukion opintojen saamista saatetaan palauttaa Syyriaan, Rom-Jensen kertoo Globalistille.

Vuonna 2023 Syyrian hallitus on Venäjän ja Iranin islamilaisen tasavallan tuella saamassa ratkaisevan voiton Syyrian
kriisissä.

Kenen toimesta palautetaan ihmisiä sodan keskelle

Sosialidemokraatit ja muut valtavirtapuolueet ovat viime vuosina tukeneet ja ajaneet entisestään jo rajoittavan maahanmuuttojärjestelmän tiukentamista noudattaen usein samaa politiikkaa, jota äärioikeistopuolueet ovat suositelleet.

Vuoden 2019 vaaleissa tanskalaiset poliittiset puolueet käyttivät maahanmuuttoa ja pakolaisia politisoituneena politiikka-alueena. Mutta nyt inflaatiokysymysten, energiakriisin ja Venäjän hyökkäyssodan myötä maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka on vähemmän politisoitunut ja se on ollut paljon pienempi aihe vuoden 2022 vaaleissa.

Viime vaaleissa maahanmuuttopolitiikka ei ollut tapetilla, koska siihen on jonkinlainen konsensus. Samalla äärioikeiston on pitänyt löytää uusia aiheita.

Aika näyttää miten Pohjoismainen maahanmuuttoopolitikka muovautuu tulevaisuudessa.

Artikkeli löytyy Globalisti-lehden numerosta 2/2023