Väärinymmärretty Somalia

Sota, nälänhätä, sairaus, kuolema. Nämä sanat tulevat usein mieleen, kun puhumme Somaliasta. Harva kuitenkaan tuntee Somalian tarinan pidemmältä aikaväliltä.

Somaliasta puhutaan usein vain kriisien kautta. Silti menneisyydessä asetelma oli toisenlainen. On ole-massa kertomuksia ajasta, jolloin Arabian niemimaa kärsi nälästä ja kuivuudesta ja somalialaiset kauppi-aat veivät ruokaa ja apua rajan yli. Tarinaa ei voida vahvistaa lähteillä, mutta se kertoo jotain siitä, että Somalia on ollut osa alueen yhteistä historiaa ja keskinäistä auttamista.

Jo yli kolmetuhatta vuotta sitten Somalian rannikko kuului muinaisen Puntin alueeseen, joka oli Egyptin tärkeimpiä kauppakumppaneita. Puntista vietiin mirhaa, suitsukkeita, kultaa ja norsunluuta ja sen satamat yhdistivät Afrikan ja Arabian kauppareitit. Noin tuhat vuotta sitten rannikkokaupungit kuten Mogadishu ja Zeila olivat Itä-Afrikan vaikutusvaltaisimpia kauppapaikkoja. Niiden kauppiaat kävivät kauppaa Intian, Arabian ja Persianlahden alueiden kanssa ja loivat perustan Somalian rannikkokulttuurille.

Mikä sitten meni pieleen?

Somalian matka siirtomaasta itsenäisyyteen

Jo 1500-luvulla Somalian asema alkoi heikentyä, kun portugalilaiset ottivat haltuun Intian valtameren tär-keimmät merireitit ja paikallisten kauppakeskusten merkitys väheni. Adalin sulttaanikunta, joka oli viimei-siä somalialueita laajasti koonneita poliittisia voimia keskiajan jälkeen, hajosi vuosisadan loppupuolella. Valta pirstoutui klaanipohjaisiin sulttaanikuntiin. Seuraava suuri heikkenemisen vaihe koitti 1800-luvun lopulla, kun Euroopan siirtomaavallat jakoivat somalialueet Britannian, Italian ja Ranskan kesken ja osa historiallisista somalialueista liitettiin Etiopiaan. Rajat eivät seuranneet yhteisöjen todellisia rajoja ja tämän perintö näkyy yhä tänä päivänä. 1900-luvun alussa Sayyid Mohamed Abdullah Hassan johti Darwish-liikettä aseelliseen vastarintaan siirtomaavaltoja vastaan. Alku toi voittoja, mutta kuivuus ja nälkä koetteli-vat maata, heimoyhteisyys heikkeni ja vuonna 1920 brittilentokoneet pommittivat Dervish-linnoituksia, mikä johti liikkeen kukistumiseen.

Somalian itsenäistymisen tarina alkoi järjestötoiminnasta vuonna 1943. Tuolloin perustettiin Somali Youth League (SYL), joka kokosi yhteen koulutettuja nuoria, opettajia ja virkamiehiä. Heidän tavoitteenaan oli yhdistää kansa, kehittää koulutusta ja murtaa klaaniajattelun rajoja. Liike saavutti nopeasti suuren suosi-on ja toimi johdonmukaisesti rauhanomaisin keinoin. Myös naisilla oli merkittävä rooli tässä liikkeessä. Yksi heistä oli Hawa Tako, joka ei tarttunut aseeseen vaan lippuun ja maksoi siitä hengellään. Hän osal-listui vuonna 1948 rauhanomaiseen mielenosoitukseen Mogadishussa, jossa italialaiset siirtomaaviran-omaiset avasivat tulen väkijoukkoon. Hawa Tako sai surmansa ja hänestä tuli symboli somalialaiselle rohkeudelle, naisjohtajuudelle ja rauhanomaiselle vastarinnalle.

Vuoden 1948 Dhagax Tuur -mielenosoitus, jossa Hawa Tako kuoli, oli hetki, jolloin somalit nousi-vat yhdessä puolustamaan maataan. Tapahtuma vahvisti kansallista yhteenkuuluvuutta ja loi pohjaa tule-valle itsenäisyydelle. Vuonna 1950 YK myönsi Italialle kymmenen vuoden mandaattihallinnon tehtäväksi valmistella Somalia itsenäisyyteen.

Somalia itsenäistyi vuonna 1960, kun entinen Britannian Somalimaa ja Italian Somalimaa yhdistyivät yh-deksi valtioksi. Alku oli toiveikas. Uusi maa sai perustuslain ja parlamentin ja se tunnettiin yhtenä mante-reen demokraattisimmista valtioista. Lehdistö oli aktiivinen ja poliittinen keskustelu vilkasta ja rauhan-omaista. Myös kansallismielisyys eli vahvana. Somaliassa uskottiin, että koulutuksen, yhtenäisyyden ja diplomatian kautta voitaisiin yhdistää kaikki viisi historiallista somalialuetta, jotka olivat jakautuneet eri siirtomaavaltojen alaisuuteen. Tätä unelmaa kutsuttiin nimellä Suur-Somalia.

Toiveikkaasta alusta diktatuuriin

Toiveikas vaihe päättyi kuitenkin äkisti 21. lokakuuta 1969, kun presidentti Abdirashid Ali Sharmarke murhattiin ja armeija kaappasi vallan kenraali Siad Barren johdolla. Somalia muuttui nopeasti yksipuo-luejärjestelmäksi, jota Barre hallitsi Neuvostoliiton tuella. Siad Barre julisti tieteellisen sosialismin aika-kauden, jossa valtio otti käyttöön laajat kansallistamisohjelmat, kieltäytyi klaanipolitiikasta ja pyrki luo-maan yhtenäistä somalialaista identiteettiä. Aluksi monet somalialaiset uskoivat hänen lupauksiinsa tasa-arvosta ja kehityksestä, ja Neuvostoliiton tuki toi maahan infrastruktuuria ja koulutusta. Kuitenkin vallan keskittäminen, sananvapauden rajoittaminen ja klaanien syrjintä alkoivat heikentää yhteiskunnan perustaa.

Barre ehti hallita maata yli kaksikymmentä vuotta. Hänen aikanaan Somalia ajautui yhä syvempään köy-hyyteen ja eristyksiin ja lopulta sisällissodan siemenet kylvettiin. Hallinto romahti lopullisesti vuonna 1991. Hänen lähdettyään maanpakoon Somalia jäi ilman hallitusta, ilman toimivaa armeijaa ja ilman järjes-tystä. Seurasi kaaos, joka jakoi maan klaanien ja sotaherrojen hallitsemiksi alueiksi. Pääkaupunki Moga-dishu muuttui taistelumantereeksi ja tavalliset ihmiset jäivät tulilinjoille.

Kansainvälinen yhteisö reagoi hitaasti. Aluksi maailma seurasi Somalian romahdusta etäältä ikään kuin se olisi vain paikallinen tragedia. Vasta kun nälänhätä vuonna 1992 tappoi satojatuhansia ihmisiä ja järkyttävät kuvat Mogadishun lapsista levisivät uutisiin, YK ja Yhdysvallat puuttuivat tilanteeseen.

Vuonna 1992 maahan lähetettiin YK:n rauhanturvaoperaatio UNOSOM ja vuotta myöhemmin Yhdysvallat johti laajempaa interventiota nimeltä Operation Restore Hope. Sen tavoitteena oli turvata humanitaarinen apu ja lopettaa nälänhätä. Aluksi operaatio onnistui, mutta pian se ajautui konfliktiin paikallisten sotapäälli-köiden kanssa. Lokakuussa 1993 Mogadishussa käyty taistelu, jossa 18 amerikkalaissotilasta sai sur-mansa ja kymmeniä haavoittui, käänsi Yhdysvaltojen mielipiteen. Maailma järkyttyi, mutta sen jälkeen se käänsi katseensa pois. Yhdysvallat vetäytyi ja YK seurasi pian perässä. Somalia jätettiin yksin keskelle sekasortoa ilman toimivaa valtiota, ilman apua ja ilman toivoa.

Lähteet:
Al Jazeera Documentary. (2017). الصومال: القصة المنسية – الجزء الأول https://www.youtube.com/watch?v=q2_1zh15njI&t=41s

Al Jazeera Documentary. (2016) الصومال: القصة المنسية – الجزء الثاني https://www.youtube.com/watch?v=Q–65zqEtb4

Mukul Abdi, C. (2020). The Somali Youth League, Ethiopian Somalis and the Greater Somalia Idea, c.1946–48. Interventions. https://arcadia.sba.uniroma3.it/bitstream/2307/39888/1/03_The%20Somali%20Youth%20League%20Ethiopian%20Somalis%20and%20the%20%28…%29.pdf

Ihekaire, O. D., & Dauda, S. (2023). Assessment of United Nations Peacekeeping Mission in Somalia (UNSOM) 2010–2020. South-South Journal of Humanities and International Studies, 6(3). https://ssjhis.org/wp-content/uploads/2024/12/25.-Assessment-of-United-Nations-Peacekeeping-Mission-in-Somalia-UNSOM-2010-2020.pdf