Yrittäjänä Afrikassa
Kenian talouden kasvaessa entistä useammat paikalliset nuoret saavat toimeentulonsa yrittäjinä. Nairobissa start-up yrittäjänä toimiva Sonja Sirviö kuvaa Globalisti-artikkelissaan itäisen Afrikan todellisuutta afrikkalaisten naisyrittäjien näkökulmasta.
Kehitysyhteistyö on minulle tuttua eri näkökulmista. Olen myöntänyt rahoitusta projekteille HYY:n kehitysyhteistyövaliokunnan kautta, työskennellyt ulkoministeriössä kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppa ministerin kabinetissa, analysoinut projekteja YK:lle tutkijana, sekä tutustunut projekteihin mm. Palestiinassa YMCA Finlandin kautta. Viimeiset vuodet, olen saanut kehitysyhteistyörahoitusta yritykseni projekteille Keniassa.
Vuodesta toiseen kohtaan ihmisiä, joiden ajatusmaailma on kuin suoraan 60-luvulta; ”hienoa, että te länsimaalaiset yrittäjät autatte köyhiä afrikkalaisia”. Ajatus siitä, että kehitysyhteistyö tai ura Afrikassa olisi pelkkää hyväntekeväisyyttä ei ole pelkästään vanhanaikaista, vaan myös kiusallisen ylimielistä. Jo historiallisesti tarkasteltuna, länsimaat – erityisesti Yhdysvallat – ovat hyötyneet kaupasta Globaalin Etelän kanssa merkittävästi, mikä on pitkälti mahdollistanut kapitalistisen kulutuskulttuurin jatkumon, vahvistaen samalla taloudellista kuilua etelän ja lännen välillä.
Olen asunut usealla eri mantereella, mutta en ole koskaan ollut niin vaikuttunut paikallisten aktiivisuudesta ja toimijuudesta kuin Itä-Afrikan alueella. Erityisesti nuoret luovat mahdollisuuksia itselleen sen sijaan, että jäisivät märehtimään mahdollisuuksien vähäisyyttä tai korkeita työttömyyslukuja. Kekseliäisyys, yrittelijäisyys ja uuden luominen siirtyy ikään kuin äidinmaidon mukana. Inspiroidun päivittäin siitä, kuinka periksiantamattomia ja tiukan paikan tullen mukautuvia yrittäjiä ympäriltäni täältä Keniasta löytyy.
Vaikka Afrikkaan liittyy Eurooppaa keskivertoa suuremmat riskit, ovat mahdollisuudet myös merkittävät. Nopeasta talouskasvustaan tunnettu Kiina on aktiivisesti investoinut Afrikan infrastruktuuriin jo viimeiset vuosikymmenet. Myös Suomi on muiden Euroopan maiden vanavedessä herännyt mantereen mahdollisuuksiin. Kuvasto köyhistä nälkää näkevistä lapsista on surullisen yksipuoleinen ja kaukana siitä, mitä pilvenpiirtäjistä ja aktiivisista startup-yhteisöistä pursuava Nairobi voi parhaimmillaan tarjota. Toki kontrasteja kaupungista löytyy, mutta valitettavan usein keskustelun ulkopuolelle jäävät juuri nämä mielikuvat.
Tänään keskustelen kahden nuoren yrittäjänaisen kanssa siitä, miten toimijuus näyttäytyy heille ja millaisia mahdollisuuksia he kokevat Kenian tarjoavan heille.
Karen on perustanut SanaSana -yrityksen, joka toimii kuljetusalalla.
Karenin, 26, startup-yritys SanaSana, keskittyy ajoneuvojen kuljetuskaluston hallintaan ja ylläpitoon. SanaSanan digitaalinen työkalu yhdistää laitteistot, polttoaineen seurannan, päästöjen seurannan ja taloudelliset tiedot, leikaten kustannuksia ja päästöjä jopa 30 prosenttia. Karen kokee, että liian usein afrikkalaiset kalustot joutuvat omaksumaan kalliita ulkomaisia työkaluja, jotka eivät sovi kyseiseen ympäristöön – tämän takia on tärkeää, että mahdollisuuksia luovat myös afrikkalaiset toimijat. Karen on aktiivinen Nairobin startup-yhteisössä ja vietti viime vuoden Ghanassa kiihdyttämössä. Hänen mielestään kilpailu startupien välillä on kovaa, varsinkin alkuvaiheessa: ”Varsinkin alallani, joka nähdään maskuliinisena, koen jatkuvasti vähättelyä – minulta on esimerkiksi kysytty, että miksen keskity kosmetiikkaan ja olen ollut tilanteissa, jossa sijoituksia vastaan on odotettu seksuaalisia palveluksia”.
Kokemustensa myötä, Karen alkoi muuttamaan pukeutumistaan ja meikkaustaan, eikä puhunut enää yksityiselämästään. Hän kuitenkin kokee, että naisilla on valta muuttaa asioita: ”kulttuurimme ei välttämättä ole muuttunut tarpeeksi vuosien aikana, mutta me naiset olemme”. Karen huomauttaa, että naiset hakeutuvat miesvaltaisille aloille entistä enemmän ja tuovat aktiivisemmin kokemaansa häirintää esiin: ”Mitä enemmän me puhumme ongelmista, sitä enemmän voimme muuttaa hallitsevia rakenteita”. Karen nostaa tärkeäksi myös naiskiihdyttämöt ja naisiin keskittyvät rahoitusinstrumentit, jossa naisia kannustetaan, eikä vähätellä.
Rakelin yritys keskittyy tapahtumatuotantoon ja lahjapakettien lähetykseen.
Rakel, 28, järjestää ja toteuttaa yrityksenä, One Classy Touch Eventsin, kautta erilaisia tapahtumia, sekä koordinoi lahjapakettilähetyksiä. Rakel näki mahdollisuuden viisi vuotta sitten: ”Tanssiminen, laulaminen ja yhteisöllisyys on iso osa kenialaista kulttuuria, mutta nykynuoriso on vienyt juhlimisen uudelle tasolle”. Rakelin mukaan nuoret viettävät aikaa sosiaalisessa mediassa ja Pinterestissä, jossa he näkevät hulppeita koristeluja, lahjoja ja juhlia: ”Monet nuoret eivät kuitenkaan tiedä, miten järjestää visuaalisesti kauniita tilaisuuksia, sillä ne ovat vielä suhteellisen tuore ilmiö Keniassa”.
Rakelin asiakkaat ovat usein keskiluokkaisia kenialaisia, jotka etsivät luksusta juhlapöytiinsä ja ovat valmiita maksamaan koristelusta. Juuri koristelu ja lahjojen antaminen tekee Rakelin mukaan juhlista ikimuistoisen. Rakelin mielestä on tärkeää tehdä asioita, joissa on hyvä ja joista tulee iloiseksi: ”Rakastan nähdä asiakkaitani onnellisena ja stressittöminä. Olen ollut aina hyvä ymmärtämään ihmisiä ja nyt voin tehdä sitä työkseni”. Rakel toivoo, että tulevaisuudessa hän voi järjestää enemmän luksusjuhlia, sekä palvella asiakkaita, jotka ovat valmiita maksamaan isojen juhlien koordinoimisesta.
Kun katson meitä, kolmella eri alalla toimivaa yrittäjää, huomaan, kuinka meistä jokainen on tunnistanut mahdollisuuden toteuttaa arvojaan ja tavoitteitaan yrittäjinä yhteiskunnassa, joka on yhteiskunnallisen ja identiteettiin liittyvän murroksen keskellä – jossa nuoret, kaupungistuminen ja globalisaatio vievät kohti uutta. Mahdollisuuksien rakentaminen haastavissakin olosuhteissa vaatii rohkeutta, mutta juuri se tekee yrittäjyydestä niin merkityksellistä ja palkitsevaa.
Kirjoittajasta: Sonja Sirviö on 31-vuotias startup-yrittäjä Nairobista ja Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija. Hänen yrityksensä, Ecocan Africa, on räätälöinyt suomalaisen pullopanttijärjestelmän Kenian markkinoille digitoimalla sen. Kalliiden palautuskoneiden sijaan pullojen palautus tapahtuu mobiilisovelluksen avulla, mikä tekee toiminnasta merkittävästi turvallisemman, skaalattavamman ja edullisemman.