“Epäsuhta” – kehitysyhteistyöjärjestöihin kohdistuneet leikkaukset
Kolmivuotisen kautensa aikana Petteri Orpon hallitus on leikannut kymmeniä ja taas kymmeniä miljoonia euroja järjestöiltä sekä kehitysyhteistyöstä. Hallitus on perustellut leikkauksia muun muassa kehitysyhteistyön ”toissijaisuudella” sekä järjestökentän tehostamisen tarpeella. Järjestöt puolestaan ovat varoittaneet leikkausten vaikeuttavan jo valmiiksi hankalassa asemassa olevien ihmisten elämää ja kuormittavan julkista sosiaali- ja terveydenhuoltoa entisestään. Leikkaukset myös nakertavat Fingo ry:n toiminnanjohtaja Juha-Erkki Mäntyniemen mukaan Suomen kansainvälistä mainetta, turvallisuutta sekä vaikutusvaltaa. Orpon hallituksen rahoitusleikkauksia voi hyvin kuvailla poikkeuksellisiksi niiden suuren volyymin sekä ympärillä käydyn värikkään poliittisen keskustelun vuoksi.
Lähdin ottamaan leikkauksista ja niiden vaikutuksista selvää. Keväällä 2026 olemme saaneet lukea paljon sote-järjestöihin kohdistuvien leikkausten huolestuttavista vaikutuksista, joten päätin perehtyä leikkausten seurauksiin kehitysyhteistyön kentällä. Suomalaisten kansalaisjärjestöjen yhteistyö- ja kattojärjestö Fingo ry on ottanut näkyvästi kantaa kehitysyhteistyöhön kohdistuviin leikkauksiin ja varoitellut niiden seurauksista. Otin yhteyttä muutamiin kehitysyhteistyötä tekeviin Fingon jäsenjärjestöihin Suomessa, ja haastattelin järjestöjen edustajia leikkauksista sekä niiden vaikutuksista. Haastattelu tapahtui sähköpostitse, ja jokaiselle järjestön edustajalle on lähetetty samat kysymykset. Haastatteluissa tiedustelin rahoitusleikkausten määrää ja niiden vaikutusta järjestön toimintaan sekä järjestön tulevaisuudennäkymiä. Sain vastaukset Suomen UNICEFilta, Reilu Kauppa ry:ltä, Taksvärkki ry:ltä sekä Fida International ry:ltä. Vastauksista paistoi huoli ja rauhattomuus, mutta rivien välistä saattoi kuitenkin aistia toivon.
Haastattelemani järjestöt raportoivat rahoitusleikkauksista vaihtelevasti. Vastauksia lukiessa yllätyin jopa iloisesti – näytti siltä, että juuri haastattelemani kehitysyhteistyöjärjestöt olivat suurimmaksi osaksi säästyneet Orpon hallituksen aikana suorilta leikkauksilta. Reilu Kauppa ry oli jopa saanut ulkoministeriöltä tavallista enemmän rahoitusta. Fida International ry:lle myönnetyn ulkoministeriön ohjelmatuen määrä taas jäi haettua vähemmälle kaudelle 2026-2029, ja erityisesti humanitaariseen työhön myönnetyn avustuksen määrä jäi pieneksi. Suomen UNICEF ry:n viestintäpäällikkö Terhi Bruun venytti tarkastelun lähtökohtaa taaksepäin, ja toi esiin kymmenen vuoden aikana tapahtuneen tuntuvan muutoksen rahoituksessa: Suomen rahoitus kansainväliselle UNICEFille, joka rahoittaa edelleen Suomen UNICEFia, on laskenut jopa 20 miljoonasta eurosta (2015) kolmeen miljoonaan euroon (2025). Taksvärkki ry oli säästynyt suorilta leikkauksilta, mutta toiminnanjohtaja Auli Starck painotti, että yhteistyökumppaneihin ja jäsenjärjestöihin kohdistuvat leikkaukset vaikeuttavat silti myös omaa toimintaa. Järjestökentän rahoituksen yleisellä kehityskaarella onkin vastausten mukaan suuri merkitys yksittäisten järjestöjen toimintaan.
Järjestöjen arviot rahoitusleikkausten vaikutuksista olivat surullista luettavaa. Suomen UNICEFin Bruun kuvaili seuraamuksia kaunistelematta: ”Leikkausten vuoksi lapsia tulee kuolemaan täysin estettävissä oleviin syihin – puhtaan veden, turvallisen sanitaation ja välttämättömien terveyspalvelujen puutteeseen. Lukemattomat lapset tulevat jäämään ilman koulutusta ja suojelua hyväksikäytöltä ja muilta haitoilta.” Kehitysyhteistyön rahoitusleikkausten rajuimmat seuraukset koetaankin tavallisesti kaukana sieltä, missä leikkauspäätökset tehdään. Sekä Suomen UNICEF että Fida International kertoivat, että järjestön toimintaa on jouduttu sopeuttamaan, säästöjä tekemään ja budjetteja leikkaamaan, mikä on johtanut muun muassa kehitysyhteistyön uudelleenjärjestämiseen sekä henkilöstön vähentämiseen. Tämä johtaa siihen, että avun piirissä olevien ihmisten ja alueiden määrä vähenee väistämättä. Taksvärkin Starck kuvailee haastavaa ja edelleen kiristyvää tilannetta kentällä: ”Rahoitusleikkaukset ovat lisänneet muiden rahoitusten ja avustusten hakijanmääriä ja kilpailua varainhankinnassa.”
Leikkausten lisäksi järjestöjen työtä hankaloittaa yleinen maailmantilanne. Fida Internationalin viestinnän asiantuntija Joonas Haverinen muistuttaa, että viime vuosien globaalit kriisit sekä yleinen kustannustason nousu ovat osuneet myös järjestöihin. Suomen UNICEFin Bruun laajentaa näkökulmaa globaaliin kontekstiin, jossa tilanne ei näyttäydy yhtään sen valoisampana kuin kotimaassakaan. Rahoitusleikkaukset koettelevat koko kansainvälistä järjestökenttää, vaikka avun tarvitsijoiden määrä vain kasvaa. Sekä Suomen UNICEF että Fida International selvittävät parhaillaan uusia, erilaisia rahoituslähteitä sekä mahdollisuuksia järjestellä toimintaa. Valtio on ollut pitkään Pohjoismaissa kansalaisjärjestöjen päärahoittaja, sillä järjestötoiminta on nähty yleishyödyllisenä sekä kannattavana ja keskeisenä osana yhteiskuntaa. Globaalissa kontekstissa järjestöt saavat kuitenkin rahoituksensa usein muilta tahoilta. Haastattelemani suomalaiset kansalaisjärjestöt ovat reagoineet sekä vaikeaan maailmantilanteeseen että rahoitusleikkauksiin, ja kokeilevat rohkeasti uutta epävarmuuden edessä. Haverinen painottaa, että Fida International toivoo Suomen pitkän aikavälin kehitysrahoituksen olevan nousujohteista ja ennakoitavaa.
Patteristoni viimeinen kysymys pyysi haastateltavia kuvailemaan järjestön tulevaisuudennäkymiä. Epävarmuus oli yksi vastauksissa usein esiintyvä teema. Haverinen kuvailee Fida Internationalin näkymiä varovaisen toiveikkaiksi, samoin Reilun Kaupan Sokka kertoo näkymien olevan melko hyvät, vaikkakin “toki epävarmat” ja eri rahoituslähteistä riippuvaiset. Taksvärkin Starck käyttää myös sanaa toiveikas, vaikka nykyinen maailmantilanne huolettaakin: ”Luotamme siihen, että monimutkaisiinkin paikallisiin ja globaaleihin haasteisiin on mahdollista vaikuttaa”. Suomen UNICEFin Bruun katsoo globaalien kehitysyhteistyön rahoitusleikkausten varjostavan koko järjestökentän tulevaisuutta tilanteessa, jossa rahoitusta tarvittaisiin yhä enemmän. ”Tämä epäsuhta haastaa työtämme jatkossa ja vaatii uusia tapoja hankkia varoja ja järjestää toimintaa”, Bruun toteaa lopuksi. Vastauksista välittyykin taisteluhenki ja tahtotila; vaikka tosiasiat tunnustetaan ja tilanne on kiistatta vaikea, sille ollaan valmiita tekemään jotakin. Lannistumiselle ei anneta sijaa.
Vastauksissa nousi esille järjestöjen tärkeä ja ainutlaatuinen rooli kehitysyhteistyön tekijöinä ja toteuttajina. Sekä Fida Internationalin Haverinen että Taksvärkin Starck kokevat, että kansalaisjärjestöihin luotetaan ja että järjestöissä tehty työ on nähty merkityksellisenä ja tuloksellisena. Molemmat ovat kuitenkin huolissaan muuhun kehitystyöhön kohdistuvista leikkauksista, ja Haverinen toteaa, että kansalaisjärjestöt eivät työllään pysty paikkaamaan rahoitusvajeen aiheuttamia aukkoja. On selvää, että kehitysyhteistyön leikkauksista koituu lukuisia suoria sekä kerrannaisvaikutuksia, jotka kohdistuvat haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin. Leikkausten myötä järjestöjen rahoitusta on lisäksi ehdollistettu, mikä on vaikeuttanut järjestöjen asemaa politiikan haastajana. Järjestöt ovat ajautuneet ahtaalle tilanteessa, jossa niiden tarve on kasvanut ja tulee kasvamaan myös tulevaisuudessa.
Säästötoimille ja leikkauksille on Suomessa kiistämättä tarve vaikean taloustilanteen, ylivelkaantumisen ja globaalien kriisien vuoksi. Kysymys kuuluukin, ovatko leikkaukset osuneet oikeille tahoille, vai tulemmeko näkemään tulevaisuudessa moninkertaisen laskun tämänhetkisestä säästöstä? Taksvärkin Starck muistuttaa lopuksi, että ”- – aikuisten vastuulla on luoda nuorille mahdollisuudet parempaan tulevaisuuteen.” Kehitysyhteistyöjärjestöt kantavat tätä vastuuta päivittäin – kantavatko päättäjät?
LÄHTEET:
https://fingo.fi/ajankohtaista/tiedotteet/terveiset-valtiovarainministeri-riikka-purralle-suomalaisten-arvoihin-kuuluu-solidaarisuus-mitka-ovat-hallituksen-arvot/
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011876127.html
https://fingo.fi/ajankohtaista/tiedotteet/hallitus-leikkaa-jalleen-kehitysyhteistyosta-%e2%88%92-saantoperustaisuus-matkalla-romukoppaan/
https://fingo.fi/ajankohtaista/tiedotteet/kehitysyhteistyojarjestot-lisaleikkauksista-suomi-katsoo-sisaanpain-eika-nae-eteensa/
Ihmisoikeuskeskuksen johtaja Jarna Petman, luento Kalevi Sorsa -säätiön tapahtumassa (luento julkaistaan Youtubessa)