Oodin Eurooppa-päivä: EU muuttuvassa maailmassa
Eurooppa-päivää juhlittiin Oodissa niin jazzorkesterin kuin poliittisten paneelien merkeissä. Tänä vuonna keskusteluissa korostuivat Euroopan unionin turvallisuus, kilpailukyky ja omavaraisuus.
Helsingin keskustakirjasto Oodissa juhlistettiin Eurooppa-päivää 8. toukokuuta. Paikalle oli kokoontunut järjestöjä kertomaan toiminnastaan, ja juhlaseminaarissa kuultiin useita puheenvuoroja. Myös Oodin EU-piste oli järjestänyt erityistä toimintaa, ja ihmiset kävivät sankoin joukoin visailemassa EU-faktoista. Vierailijat saivat nauttia kirjastossa lisäksi kakusta ja musiikkiesityksistä.
Eurooppa-päivä on Euroopan rauhan ja yhtenäisyyden päivä, ja sitä vietetään virallisesti 9. toukokuuta Schumanin julistuksen vuosipäivänä. Vuonna 1950 Ranskan ulkoministeri Robert Schuman ehdotti Euroopan poliittisen yhteistyön tiivistämistä sotien estämiseksi. Schumanin ehdotusta pidetään Euroopan unionin alkuna.
Juhlaseminaari: Turvallisuutta ja kilpailukykyä muuttuvassa maailmassa
Euroopan komission johtava varapuheenjohtaja Henna Virkkunen avasi juhlaseminaarin puheenvuorollaan. Virkkunen korosti Euroopan kilpailukyvyn ja turvallisuuden parantamisen olevan tällä hetkellä komission tärkeimpiä tavoitteita. Virkkunen totesi globaalin turvallisuustilanteen muuttuneen merkittävästi, mutta näki geopoliittisissa shokeissa myös mahdollisuuden.
”Eurooppa elää nyt itsenäistymisen aikaa”, Virkkunen painotti. ”Rakennamme määrätietoisesti kykyä puolustaa Euroopan suvereniteettiä monella kriittisellä osa-alueella: teknologioissa, energiassa, raaka-aineissa, turvallisuudessa, kilpailukyvyssä.”
Sitran myöhemmin esittelemä kyselytutkimus paljasti, että suomalaiset pitävät samoja teemoja tärkeinä. Tutkimuksen mukaan suomalaiset toivovat EU:lta yhä enemmän omavaraisuuden ja turvallisuuden parantamista sekä riippuvaisuuksien vähentämistä Yhdysvaltoihin ja Kiinaan.
EU:n uudesta rahoituskehyksestä (MFF) keskustelivat Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö Elina Laurinen, eurooppaministeri Joakim Strand sekä Euroopan parlamentin jäsenet Elsi Katainen ja Eero Heinäluoma. Rahoituskehyksellä tarkoitetaan unionin pitkän aikavälin budjettia, ja seuraava kausi kattaa vuodet 2028-2034. Laurisen mukaan turvallisuus ja kilpailukyky näkyvät vahvasti uudessa esityksessä. Esimerkiksi kilpailukykyrahastolle on ehdotettu yli 400 miljardia euroa, ja tarkoituksena on tuoda Eurooppaan työpaikkoja ja investointeja.
Turvallisuuden korostuminen EU:ssa herätti myös kriittisiä näkökulmia. Budjetin kasvaessa supistuksia tulisi muualta, kuten maatalous- ja aluepolitiikasta. Eurooppaministeri Strandin mukaan puolustusteollisuuden kehittäminen tulisi tehdä tavalla, joka hyödyttää myös siviilitarkoituksia. Demo Finlandin toiminnanjohtaja Anu Juvonen puolestaan kehotti kaikkia olemaan hereillä sen varalta, että perusoikeuksia rajoitetaan turvallisuusuhkien aikana.
Seminaarissa kuultiin myös pääministeri Petteri Orpon puhe. Orpo korosti EU:n roolia arvoyhteisönä ja geopoliittisena toimijana ja piti tärkeänä puolustuksen ja talouden kehittämistä demokraattisten arvojen suojelemiseksi. Orpo myös puolsi määräenemmistöpäätöksien lisäämistä EU:n päätöksenteon tehostamiseksi. Tällä hetkellä esimerkiksi ulko- ja turvallisuuspolitiikasta päätetään yksimielisesti, jolloin jokaisella jäsenmaalla on veto-oikeus päätöksen estämiseksi.
Turvallisuuden ja kilpailukyvyn lisäksi seminaarissa keskusteltiin muun muassa EU:n uudesta palkka-avoimuusdirektiivistä, jolla pyritään edistämään palkkojen tasa-arvoa. Myös nuoret saivat äänensä kuuluviin poliittisten nuorisjärjestöjen paneelissa. Nuoret keskustelivat muun muassa EU:n roolista, budjetista, turvallisuustilanteesta ja päätöksenteosta. Kokoomusnuorten puheenjohtaja Binga Tupamäki suhtautui kriittisesti ajatukseen EU:n määräenemmistöpäätöksistä: ”Pienen kansan etu on, että meillä on veto-oikeus.”
Kokonaisuudessaan seminaari välitti kuvan EU:sta, joka elää murroksen aikaa. Turvallisuus määrittää yhä vahvemmin EU:n politiikkaa, ja unioni etsii paikkaansa itsenäisempänä globaalina toimijana. Samalla välittyi myönteinen kuva EU:n ja Suomen suhteesta. Eurobarometrin mukaan 79 prosenttia suomalaisista kokee EU-jäsenyyden hyödyttäneen Suomea. Saamme jatkossakin nähdä siis vielä monia Eurooppa-päivän juhlistuksia.
LÄHTEET:
https://vm.fi/eu-n-rahoituskehys
https://commission.europa.eu/strategy-and-policy/eu-budget/long-term-eu-budget/eu-budget-2028-2034_en