Uskon ja sukupuolen risteämässä – kristittyjen naisten vaino

Uskonnonvapauden toteutumisessa on globaalisti merkittäviä ongelmia. Ilmiö koskettaa myös kristittyjä, joista miljoonat kokevat vakavaa vainoa uskonsa vuoksi. Kristityt tytöt ja naiset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa sekä uskontonsa että sukupuolensa tähden.

Burkina Fasossa sijaitsevaan kirkkoon hyökättiin kesken jumalanpalveluksen helmikuussa 2024, minkä seurauksena useat kristityt saivat surmansa. Iskusta on epäilty jihadisteja, joiden määrä on kasvanut alueella poliittisen kuohunnan, kuten Malin islamistisen vallankaappauksen seurauksena. Jihadismilla viitataan ääri-islamilaiseen ajatteluun, jossa käytetään väkivaltaa ei-islamilaisen vaikutuksen poistamiseksi ja pyritään perustamaan sharia-lakiin perustuva hallinto. Hyökkäys on esimerkki kristittyjen kohtaamasta globaalista vainosta, joka ilmenee maailmalla monin eri tavoin.

Esimerkiksi Iran Human Rights Documentation Center on raportoinut kristittyjen rajoitetusta uskonnonvapaudesta. Järjestön mukaan kristityt eivät voi Iranissa harjoittaa uskontoaan vapaasti ilman pelkoa vainosta, ja useita on murhattu, kaapattu tai pakotettu maanpakoon. Lisäksi Iranin hallinto on nostanut kristityksi kääntyneitä vastaan syytteitä islamista luopumisesta, eli apostasiasta, sekä valtion turvallisuuden vaarantamisesta. Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa rajoitetaan uskonnonvapautta globaalissa mittakaavassa kaikkein eniten, mikä vaikuttaa kielteisesti useisiin alueen uskontoryhmiin. Uskonnonvapauden heikkoon tilaan vaikuttavat esimerkiksi autoritaariset hallinnot, väkivaltaiset ääriliikkeet sekä tiettyä uskontoa suosivat hallinnot.

Uskonnonvapaudella tarkoitetaan oikeutta harjoittaa ja olla harjoittamatta uskontoa. Muun muassa Yhdistyneiden kansakuntien (YK) ihmisoikeuksien julistuksessa jokaiselle ihmiselle julistetaan ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus. Tämä oikeus sisältää vapauden vaihtaa uskontoa tai vakaumusta sekä harjoittaa ja opettaa uskontoa tai vakaumusta yksityisesti ja julkisesti.

Suomen Open Doors -järjestön ulkosuhteiden johtaja Miika Auvisen mukaan kristittyjen vaino on kasvanut viime vuosina. Open Doors on kansainvälinen kristillinen avustusjärjestö, joka tukee vainottuja kristittyjä ja tarjoaa tietoa vainon tilanteesta. Järjestön mukaan noin 380 miljoonaa kristittyä kokee vakavaa vainoa ja syrjintää.

Auvisen mukaan lisääntyneen vainon taustalla on kaksi selvää tekijää. Ensinnäkin 2000-luvulla kasvaneet ääri-islamistiset liikkeet, kuten Al-Qaida, Isis, Somalian Al Shabaab ja Nigerian Boko Haram ovat kohdistaneet yhä aktiivisemmin iskuja kristittyjä vastaan. Auvinen toteaa, että kristittyjen ja muslimien rauhallisesta rinnakkaiselosta on esimerkkejä, mutta ääri-islamismi on lisännyt yhteisöjen välistä polarisaatiota. Uskontojen edustajat pystyvät kuitenkin myös keskinäiseen sopuun.

Toisena merkittävänä trendinä Auvinen mainitsee uskontoon yhdistyneet kansallisideologian äärimuodot. “Intiassa ääri-hindulainen BJB nousi valtaan vuonna 2014 valtavalla äänivyöryllä. BJB edustaa nationalistista ajatusta siitä, että jokaisen intialaisen tulee olla hindu. Kansallisnationalistinen ideologia on vaikuttanut viranomaisiin, oikeuslaitokseen ja mediaan, minkä seurauksena kristittyjä, muslimeja sekä sikhejä on vainottu yhä lisääntyvissä määrin.”

Uskontoon perustuvaan vainoon liittyy myös keskeisesti sukupuolen näkökulma. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan tyttöihin ja naisiin kohdistuu yleisesti ottaen erityinen vaara joutua sukupuolen perusteella tehdyn väkivallan uhriksi. Myös kristittyjen vainossa on selkeästi nähtävissä vainon sukupuolittuneet ilmenemismuodot.

Kristittyjen naisten vaino – raiskauksia, pakkoavioliittoja ja eristämistä

Auvinen korostaa, kuinka seksuaalinen väkivalta on erityisesti naisiin kohdistuva vainon muoto. Sitä käytetään koston välineenä ja keinona vahingoittaa yhteisöä. Esimerkiksi pastorin vaimon tai tyttölapsien raiskaamista voidaan käyttää keinona tuottaa tälle vahinkoa. Auvinen muistuttaa, että naisen asema on lähtökohtaisesti monissa yhteiskunnissa heikompi. Kristillinen identiteetti lisää naiseen kohdistuvaa seksuaalisen ja muun väkivallan riskiä sekä yhteiskunnallista syrjintää.

“Seksuaalinen väkivalta on todella valitettavan yleistä. Olen itsekin tavannut Boko Haramin kidnappaamia naisia ja lähes kaikki on järjestelmällisesti raiskattu”, Auvinen kuvaa.

Auvinen korostaa, kuinka myös pakkoavioliitot ja kaappaukset ovat iso haaste kristityille tytöille ja naisille. Pakkoavioliittoja käytetään keinona pakottaa nainen hylkäämään kristillinen identiteetti. Auvisen mukaan esimerkiksi niissä muslimiyhteisöissä, joissa naisen uskonnollista itsemääräämisoikeutta ei kunnioiteta, nainen saatetaan pakkonaittaa muslimimiehelle.

“Esimerkiksi Pakistanissa ajatellaan, että koko perheen uskontokunta määräytyy perheen pään eli miehen mukaan. Eli vaikka tyttö olisi kristitty, pakkonaittamisen myötä hän on virallisesti paperilla muslimi, eikä hän voi asialle mitään.” Auvisen mukaan Open Doorsin tietoon tulee Pakistanista vuosittain 800-900 tapausta, joissa nuori tyttö on kaapattu pakkoavioliittoon.

YK:n asiantuntijat ilmaisivat huhtikuussa 2024 huolensa uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluvien tyttöjen tilanteesta Pakistanissa. ”Kristityt ja hindutytöt ovat erityisen alttiita pakotetuille uskonnonvaihdoille, sieppauksille, ihmiskaupalle, lapsiavioliitoille, varhaisille ja pakkoavioliitoille, kotiorjuudelle ja seksuaaliselle väkivallalle”, asiantuntijat linjasivat. Lisäksi asiantuntijat kritisoivat sitä, kuinka oikeudessa päätetään usein uskonnolliseen lakiin vedoten pitää uhrit sieppaajiensa luona sen sijaan, että tytöt palautettaisiin vanhemmilleen. Tekijät välttävät monesti vastuuseen joutumisen.

YK:n asiantuntijat huomauttivat Pakistanin hallinnolle asiasta jo vuonna 2022. Huomautuksessa he toivat esiin yksittäisiä uhreiksi joutuneiden tyttöjen tapauksia.

“27. tammikuuta 2019 kristitty tyttö, joka oli tapahtuma-aikaan 14-vuotias, kaapattiin Faisalabadissa. Helmikuun 20. päivänä sieppaajat veivät hänet moskeijaan, missä he vaativat häntä kääntymään islamiin ja menemään naimisiin. Kun tyttö kieltäytyi, häntä pahoinpideltiin, ja avioliitto solmittiin vastoin hänen tahtoaan. Hänet pakotettiin fyysisesti painamaan peukalonjälkensä kääntymistä ja avioliittoa koskeviin todistuksiin, joissa hänen iäkseen oli virheellisesti merkitty 20 vuotta.”

Myös eristämistä käytetään kristittyjä naisia vastaan. Auvisen mukaan nainen saatetaan sulkea kotiin tai häntä saatetaan estää tapaamasta ystäviään, jos tämän epäillään haluavan osallistua kristilliseen toimintaan. Auvinen huomauttaa, kuinka monissa yhteisöissä naisten liikkumatila on jo valmiiksi rajatumpaa, minkä vuoksi naisia eristetään helposti.

Kristittyjen naisten kokema vaino eroaa kristittyjen miesten kokemasta vainosta, jossa korostuvat muun muassa fyysinen väkivalta, murhat, vankeusrangaistukset ja syrjintä työmarkkinoilla. Open Doorsin vuonna 2024 julkaiseman raportin mukaan henkinen ja fyysinen väkivalta koskettavat kuitenkin merkittävällä tavalla sekä miehiä että naisia.

Kristillisten yhteisöjen sisäiset ongelmat

Kristittyjen naisten kokemat ongelmat eivät rajoitu vain uskonyhteisön ulkopuolisiin toimijoihin, sillä naiset kärsivät väkivallasta ja haitallisista rakenteista myös uskonyhteisöjen sisällä. Auvinen nostaa esimerkiksi Boko Haramin kaappaamat nuoret tytöt, jotka palaavat omaan kristittyyn yhteisöönsä raiskatuksi tulemisen jälkeen. Yhteisössä uhreihin kohdistuu helposti häpeästigma, joka leimaa tytön loppuelämää.

“Tällainen häpeästigman kantaminen on henkisesti valtava taakka, joka käytännössä tuhoaa tämän ihmisen elämän yhteisön silmissä. Yhteisökoulutuksissa opetamme katsomaan siitä näkökulmasta näitä ihmisiä ja heidän ihmisarvoaan, että he eivät ole syyllisiä eivätkä syrjinnän kohteita vaan väkivallan tekijät.”

Uskonyhteisöjen sisäiset ongelmat eivät rajoitu länsimaiden ulkopuolelle. Yksi länsimaissa esiintyvistä ongelmista on lähisuhdeväkivalta. Ongelma koskettaa sekä miehiä että naisia, mutta se kohdistuu erityisesti naisiin määrässä ja väkivallan tasossa. Kristinuskon opissa miestä käsketään rakastamaan vaimoaan kuin omaa ruumistaan, mutta tästä huolimatta myös kristillisissä avioliitoissa esiintyy väkivaltaa.

Tutkimuksessa on tullut esiin, kuinka uskonyhteisössä käsitys avioliiton pyhyydestä saattaa asettaa avioliiton säilyttämisen yksilön hyvinvoinnin edelle. Papisto, seurakunnan jäsenet, puoliso tai ystävät saattavat vastustaa avioeron ottamista. Uhri voi kokea uskontoon pohjautuvaa painetta ylläpitää avioliittoa, antaa anteeksi ja alistua rikoksentekijälle, jolla voidaan ajatella olevan perheen pään asema. Suomessa esimerkiksi Uskontojen uhrien tuki ry:n sivuilla on kerrottu tapauksesta, jossa väkivaltaisesta avioliitosta lähtenyt nainen joutui kokemaan kristityn yhteisönsä syyllistämistä.

Jokaisen kristityn naisen tilanne on yksilöllinen, ja ongelmat vaihtelevat maasta ja yhteisöstä riippuen. Kaiken kaikkiaan uskonnoilla on potentiaali sekä myötävaikuttaa naisiin kohdistuvaan väkivaltaan että suojella naisia väkivallalta.

LÄHTEET:

Brachman, J. M. (2009). Global jihadism: Theory and practice. Routledge. https://doi.org/10.4324/9780203895054

The Guardian. (2024). Raiders kill at least a dozen worshippers at Burkina Faso church. 25.2.2024. https://www.theguardian.com/world/2024/feb/25/raiders-kill-at-least-at-least-a-dozen-worshippers-at-burkina-faso-church

Iran Human Rights Documentation Center. (2021). Living in the shadows of oppression: The situation of Christian converts in Iran.

Johnson, Andy J. (2015) Religion and Men’s Violence Against Women. Springer.

Le Roux, E., & Pertek, S. I. (2023). On the significance of religion in violence against women and girls. Routledge.

Office of the United Nations High Commissioner for Human Rights. (2024). Pakistan: UN experts alarmed by lack of protection for minority girls from forced religious conversions and forced marriage. 11. 4.2024. https://www.ohchr.org/en/press-releases/2024/04/pakistan-un-experts-alarmed-lack-protection-minority-girls-forced-religious
https://spcommreports.ohchr.org/TMResultsBase/DownLoadPublicCommunicationFile?gId=27585

Open Doors. Insecurity: The 2024 gender report. https://opendoors.fi/wp-content/uploads/materiaalia/Gender-Specific_Religious_Persecution_Report_2024.pdf

Pew Research Center. (2019). Middle East still home to highest levels of restrictions on religion, although levels have declined since 2016. https://www.pewresearch.org/religion/2019/07/15/middle-east-still-home-to-highest-levels-of-restrictions-on-religion-although-levels-have-declined-since-2016/

Pew Research Center. (2019). A closer look at how religious restrictions have risen around the world. https://www.pewresearch.org/religion/2019/07/15/a-closer-look-at-how-religious-restrictions-have-risen-around-the-world/

Suomen YK-liitto. (2019). Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus. Helsinki. Alkuperäinen julistus 1948. https://www.ykliitto.fi/julkaisut/ihmisoikeuksien-yleismaailmallinen-julistus ykliitto.fi+11ykliitto.fi+11ykliitto.fi+11

Uskontojen uhrien tuki ry. (n.d) Entinen helluntalainen kertoo elämästään: Minuuteni murrettiin uskonkodissa. https://www.uskontojenuhrientuki.fi/kertomus/entinen-helluntalainen-kertoo-elamastaan-minuuteni-murrettiin-uskonkodissa/

Tilastokeskus. (2025). Pari- ja lähisuhdeväkivaltarikosten uhrien määrä kasvoi vuonna 2024. 13.6.2025. https://stat.fi/fi/uutinen/Pari-ja-laehisuhdevaekivaltarikosten-uhrien-maeaerae-kasvoi-vuonna-2024

Women’s Aid. (n.d.). Why do we say domestic abuse is gendered? Women’s Aid. https://www.womensaid.org.uk/information-support/what-is-domestic-abuse/domestic-abuse-is-a-gendered-crime/