Suomi vero-oikeudenmukaisuuden globaaliksi edelläkävijäksi?
Suomella on ollut Verotus ja kehitys -toimenpideohjelma vuodesta 2016 sen jälkeen, kun Addis Abebassa päästiin yhteisymmärrykseen erityisesti Afrikan maiden verotuksen vahvistamisesta. Tavoitteena on ollut tuplata Afrikan maiden veronkantokyky vuoteen 2020 mennessä, sillä tällä hetkellä Afrikassa menetetään vuosittain yli 50 miljardia euroa aggressiivisen verosuunnittelun ja veronkierron myötä. Hiljattain Suomi julkaisi päivitetyn Verotus ja kehitys -toimenpideohjelman vuosille 2020-2023. Myös Changemaker oli mukana.
Ulkoministeriön koordinoima päivitetty Verotus ja kehitys -toimenpideohjelma keskittyy kehittyvien maiden verotuskyvyn vahvistamiseen, kehitysyhteistyövaroin tuettavien yritysten verovastuullisuuden varmistamiseen ja kehitysmaiden äänen kuulumiseen kansainvälisissä neuvottelupöydissä. Vastajulkaistu toimintaohjelma on kunnianhimoinen, mutta uuden toimintaohjelman rahoituksesta on syytä huomauttaa. Muissa pohjoismaissa vero-oikeudenmukaisuuteen panostetaan kehitysyhteistyössä enemmän. Tämä näkyy muun muassa Ulkoministeriön kehitysosaston henkilöstön pienessä määrässä, mikä uhkaa toimenpideohjelman tehokasta toimeenpanoa.
Kansainvälisten verosääntöjen ja valtioiden veronkantokyvyn vahvistaminen on tärkeä työkalu kehitysyhteistyön toteuttamisessa. Tätä havainnollistaa muun muassa se, että maailman tämänhetkisten kehitysyhteistyövarojen arvioidaan olevan täysin riittämättömiä kestävän kehityksen agenda2030:n toteuttamiseksi. Sen sijaan kansainvälisessä rahaliikenteessä verotuksen alaista rahaa liikkuu riittävästi, jos se vain saataisiin käyttöön. Pelkästään laittomissa rahavirroissa köyhimmät menettävät arvioiden mukaan jopa 1000 miljardia.
Kansainvälisten verosääntöjen uudistamisen ja valtioiden veronkantokyvyn vahvistaminen korostuvat eteenkin globaalin etelän maissa. Tämä johtuu siitä, että suuri osa paikallistalouksista toimii epävirallisen talouden alueella, mikä jättää globaalin etelän maat riippuvaisiksi kansainvälisten suuryritysten veronmaksuhalukkuudesta. Ikävä kyllä kansainväliset suuryritykset ovat toisaalta niitä, joilla on parhaat edellytykset hyödyntää kansainvälisten verosääntöjen aukkoja. Suomen päivitetyssä Verotus ja kehitys -toimenpideohjelmassa tämä on huomioitu esimerkiksi tuessa OECD:n Tax Inspectors Without Borders –verkostolle, joka lähettää kokeneita verotarkastajia auttamaan globaalin etelän maita tekemään verotarkistuksia näissä maissa toimiville kansainvälisille yrityksille.
Tärkeää on kuitenkin huomata se, ettei suomalainen verojärjestelmä voi olla irrallaan näistä kansainvälisen verojärjestelmän uudistamistarpeista. Esimerkiksi Verotus ja kehitys -toimenpideohjelmassa tärkeinä tavoitteina verojärjestelmän uudistamiselle nostetaan paitsi ilmasto ja kestävä kehitys, myös sukupuoli- ja eriarvoisuusvaikutukset. Samalla kuitenkin suomalaisen kansallisen verokeskustelun tämä ulottuvuus on osin puutteellista. Tämä kansallisen verokeskustelun puutteellisuus sotii Verotus ja kehitys -toimenpideohjelman sitä tavoitetta vastaan, jossa Suomi pyrkii luomaan globaalille etelälle tilaa omien etujensa ajamiseksi sen sijaan, että pyrkisi ajamaan näitä niiden puolesta.
Petteri Näreikkö
Changemakerin puheenjohtaja