Talous kasvaa, luonnonvarat vähenevät

versoja kasvamassa kolikkopinoista

Osallistuin tässä kuussa Luonnonsuojeluliiton Vaihtoehtoja kasvutaloudelle -seminaariin. Oli mielenkiintoista kuulla yliopistotason puheenvuoroja aiheesta, joka on niin vahvasti vallitsevan diskurssin vastainen. Jos mediassa puhutaan talouskasvusta, ensimmäinen tunne on ilo. Mieleen tulee hyvinvointi, parempi tulevaisuus sekä oma häämöttävä valmistuminen ja työllistymismahdollisuudet. Olen nyt oikein koettanut keskittyä kriittiseen näkökulmaan juttuja lukiessani ja se on aika raskasta. Puolustan useita asioita, haluan moniin muutosta mutta jaksaisinko vastustaa koko talousjärjestelmää, josta tuntuu vallitsevan niin iloinen yksimielisyys?

Talouskasvu ja luonnon hyvinvointi eivät kuitenkaan näytä sopivan yhteen. Maailman hiilidioksidipäästöt eivät kasvaneet kolmeen vuoteen vuodesta 2014, mutta viime vuonna ne kasvoivat jälleen etupäässä Kiinan lisääntyneiden päästöjen vuoksi. Kun päästöt pitäisi saada erittäin nopeasti ei vain pysähtymään vaan jyrkkään laskuun, tarvitsisimme talouskasvun ylläpitämiseksi niin tehokkaita keinoja, että ne kompensoisivat sekä nykyisen tason että kasvun. Tilaisuudessa puhunut Leedsin yliopiston tutkija Milena Buchs kuitenkin totesi, että uusiutuvan energian lähteemme eivät ole tähän tarpeeksi tehokkaita. Kun katselee valtioiden Pariisin ilmastosopimukseen nähden alimitoitettuja päästövähennystavoitteita, tämä vaikuttaakin ilmeiseltä.

Hiilidioksidipäästöjen lisäksi toinen tärkeä kysymys ovat materiaalivirrat. Vaikka palveluntuotannosta ja teknologisesta kehityksestä puhutaan tulevaisuuden kasvun lähteenä, kasvu ei kuitenkaan oikeasti ole irronnut tavarantuotannosta. Länsimaissa, joissa tavarantuotanto on ulkoistettu pääasiassa Aasiaan, tämä voi olla vaikeaa nähdä. Puhuin seminaarissa Kymenlaakson jätteen viestintäpäällikön Anne Sirosen kanssa. Häntä harmitti tämänhetkinen puhe kiertotaloudesta, koska ihmisille luodaan mielikuva, että jätteet lajittelemalla materiaalivirrat kiertävät täydellistä ympyrää eikä uusia luonnonvaroja tarvita. Esimerkiksi muoville kierrätys tuo kuitenkin tällä hetkellä vain vähän jatkoa elinkaareen, sillä jo toisella käyttökerralla laatu on heikompaa ja mahdolliset tuotteet paljon rajoitetumpia, kuten ämpäreitä tai kastelukannuja. Tämä ei millään riitä. Lisätoimenpiteitä odotetaan teollisuudelta, jonka tulisi kierrätysraaka-aine käyttää, mutta joka ei sitä tällä hetkellä kelpuuta.

On aloja, joilla kasvu ei tuota tällä hetkellä mitään hyvää. Se ei ikään kuin kulje lainkaan oikeaan suuntaan. Esimerkkinä tästä kahvikapselikoneiden valmistus, erilaisten kodin pintojen pyyhkimiseen tarkoitettujen kertakäyttötuotteiden ilmaantuminen markkinoille, lentomatkailun kasvu sekä lihan kulutus, joka Suomessakin kasvoi vielä vuoteen 2016. Elintason nousu tuntuu turhan selkeästi johtavan lisääntyvään kestämättömään kulutukseen.

Vielä yksi suurikin kysymys aiheeseen liittyen on, tulisiko kasvuttomaan aikaan varautua, vaikka sitä ei hyvänä kehityksenä pitäisikään? EU-alueen päättäjien strategia tuntuu tällä hetkellä olevan, että eurooppa ja euro tulevat tulevaisuudessa vahvistumaan ja olemaan yhä merkittävämmässä maailmanpoliittisessa asemassa. Toisinkin voi kuitenkin käydä. Aasian ja afrikan väestöt ja taloudet kasvavat ja ei olisi lainkaan mahdotonta, että maailmantalous kääntyisi yhä enemmän niiden suuntaan vanhan euroopan jäädessä taka-alalle. Olisi viisasta edes varautua sellaiseen skenaarioon, jossa juuri ohitettu lama oli vasta ensimmäinen näytös eurooppalaisesta tulevaisuudesta ja järjestää valtiontalouden pilarit sellaiseen asentoon, joka on valmis kestämään tällaisen kehityskulun.

Suurimmat talouskasvun puolesta puhuvat tekijät ovat heikkenevä huoltosuhde, valtionvelka ja työllisyystavoitteet. Ratkaisut näihin eivät ole helppoja. Meillä olisi nyt kuitenkin hyviä syitä yrittää keksiä sellaisia keinoja, joissa hyvinvointi ja talouden kasvu eivät kulkisi käsi kädessä. Vähintäänkin pidän ilmeisenä, että meidän on esimerkiksi verotuksen ja sääntelyn avulla estettävä talouden kasvu siellä, missä se ei millään tavalla edistä kestävää kehitystä vaan toimii sitä vastaan.