Historiamme tärkein tienhaara

Aurinkopaneelit ja kaupunkimaisema

Changemaker pääsi mukaan Green Office -verkostotapaamiseen. Tapaamisen ohjelma oli todella mielenkiintoinen ja sen nimeksi oli valittu raflaavasti ”Tapahtuuko ilmastonmuutosta?” Changemakerilta mukana olivat Elina Tyynelä, Riikka Piri, Laura Tiitu ja Pertti Keinänen.

Suomella on vahva potentiaali aurinkoenergian hyödyntämiseen

Avauspuheenvuorojen jälkeen Pirkko Pylkkö esitteli aurinkoenergian käyttöä Ilmatieteen laitoksella. Hän totesi, että Suomi on lastenkengissä aurinkoenergian talteenoton kannalta:

– Aurinkoenergian käytön vähäisyys Suomessa on naurettavaa. Saksa on alan ykkönen, ja auraa tietä. Koko Etelä-Suomi on samaa kategoriaa kuin Pohjois-Saksa aurinkoenergian saannissa. Aurinkopaneelit toimivat parhaiten viileässä, joten siinäkin suhteessa olemme aika hyvässä asemassa.

Parhaiten aurinkoenergiaa voitaisiin kerätä automaattisesti optimaalista kulmaa etsivillä paneeleilla. Tällainen tekniikka on kuitenkin kallista. Suomen oloissa olisi järkevää kattaa talojen etelään ja koilliseen päin olevat seinät paneeleilla. Myös lumipinta heijastaa säteilyä. Siksi seinälle asennettu paneeli ei ole ollenkaan hullumpi ajatus. Pylkkö odottaa aurinkopaneelien kehittelyssä huimaa loikkaa. Huoltovapaiden paneelien energian talteenottokyky oletettavasti paranee nopeasti ja käyttöikä on jopa 30–40 vuotta.

Vertailun vuoksi: sähköntuotanto aurinkopaneeleilla yhden hehtaarin alalla tuottaa saman verran sähköä kuin sähköntuotanto metsätaloudella 330 hehtaarin alalla.

Vertailun vuoksi: sähköntuotanto aurinkopaneeleilla yhden hehtaarin alalla tuottaa saman verran sähköä kuin sähköntuotanto metsätaloudella 330 hehtaarin alalla.

 

Jäätön jäämeri jo vuonna 2020?

Seuraavaksi tapaamisessa puhunut Ilmatieteen laitoksen Timo Vihma tutkii työkseen Arktista ja Antarktista. Arktiksella on havaittu koko ajanlaskumme ajan aina 1800-luvun lopulle viilenevä trendi. Silloin alkaneesta fossiilisten polttoaineiden laajamittaisesta käytöstä aiheutui kasvihuoneilmiön voimistumista, ja lämpötilat Arktiksella alkoivat nousta räjähdysmäisesti. 1980-luvulta alkaen merijään paksuus on vähentynyt dramaattisesti. Viimeisten 35 vuoden aikana Arktiksen alueella merijään paksuus on pudonnut lähes puoleen.

– Jää alkaa sulaa keväisin yhä aikaisemmin, jää on entistä ohuempaa ja se liikkuu yhä nopeammin, toteaa Vihma.

Tulevaisuus on epävarma. Arktikselle ilmastoa ennustavissa ilmastomalleissa on valtava hajonta, vaikkakin voimakas lämpeneminen on väistämätöntä. Jäätön jäämeri voi olla nähtävissä jo viiden vuoden kuluttua tai sitten vuoden 2050 paikkeilla. Merijää on sensitiivinen, eikä sen lämpenemiseen tarvita kovinkaan paljon lämpöä. Mannerjään sulaminen on selkeästi hitaampaa sen paksuudesta johtuen.

Käännekohtana Pariisi

WWF:n Kaarina Kolle aloitti esityksensä näyttämällä Christiana Figueresin piirtämän kuvan historiamme tärkeimmästä tienhaarasta. Kuvassa näkyvät vaihtoehdot, jotka seuraavat siitä, ryhdytäänkö kunnianhimoisiin päästövähennyksiin vai ei. Tämä tienhaara on Pariisin ilmastokokouksessa marras-joukukuun vaihteessa 2015.

Historiamme tärkein tienhaara. Minne menemme?

Historiamme tärkein tienhaara. Minne menemme?

 

Kuitenkin Pariisin ilmastosopimus on voimassa vasta 2020 alkaen, joten sitä ennenkin voidaan ja täytyy toimia päästöjen kuriin saamiseksi. Pariisin ilmastoneuvottelut ovat kyllä käännekohta, mutta ei todellakaan ainoa instrumentti ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen. Sen lisäksi tarvitaan ehdottomasti muitakin toimia.

Kolle päätti esityksensä lainaten Nelson Mandelaa: ”It always seems impossible before it’s done.”

Tapaamisen lopuksi ryhmä pääsi tutustumaan Ilmatieteen laitoksen säähavaintoasemaan ja katolle rakennettuun aurinkovoimalaan.

Tapaamisen lopuksi ryhmä pääsi tutustumaan Ilmatieteen laitoksen säähavaintoasemaan ja katolle rakennettuun aurinkovoimalaan.

Kuvat: Riikka Piri